Saatteeksi

Tässä artikkelissa esittelen Xaparan maailmassa esiintyviä hallitsijoita keskittyen roolipelin aikajanaan. Aiemmin omissa artikkeleissaan on esitelty ensin Etelä-Rikoa ja myöhemmin koko maailmaa hallinnut valtiatar Shuram, Pohjois-Rikon ruhtinatar Riha, Lounais-Xaparan åålfa Dominik, sekä muissa tarinoissa Zalzanin Velhoruhtinaaksi ja -ruhtinattareksi nousseet Buzle ja Arnia. Myös Zalzanin alkuperäinen Velhoruhtinas Isto Koldohwein esiteltiin jo artikkelissa Eeppisimmät NPC:t.

 

Kuningas Fezoh

Roolipelin alussa Xaparaa hallitsi leppoisa sini-ihoinen parrakas pikkuäijä nimeltä Fezoh - alkuperäiseltä nimeltään Feziah Koskelalainen. Hän hallitsi elementtinään vettä ja oli noussut valtaan 400-vuotta aiemmin kukistamalla Xaparaa hallinneen demonikuningatar Gyolon. Fezoh oli pidetty ja rakastettu hallitsija, joskin myös vastustajia löytyi - eikä syyttä. Kuninkaan hyvin kätketty pimeä puoli oli johtanut menneisyydessä melko kyseenalaisiin tekoihin ja hovi oli vuosisatojen varrella nähnyt paljon vaivaa piilotellakseen Xaparan hallitsijan irstailuja.

Kuningas Fezoh ja hänen neuvonantajansa Teshnias

Fezohin synkästä puolesta tietämätön Isla oli vuosia omannut melko voimakkaan etäihastuksen maan hallitsijaan. Kuninkaan vieraillessa hänen työpaikallaan Kuzhkailin vankilassa Isla pääsi tutustumaan hänen paremmin. Kaksikon välille muodostui melko sattumanvarainen suhde, jonka seurauksena Isla alkoi odottaa Fezohin lasta. Asiasta kuultuaan vanha poikamieskuningas otti ja kosi Islaa.

Moxx Glush toimi seremoniamestarina kuningasparin häissä

Eräs Fezohin isoimmista vastustajista oli Veljien Killan nuorisosiipi, jonka innokkaisiin kannattajiin kuului myös Islan kaksosveli Dominik. Vanha kulisseissa toimiva eroctusten salajärjestö oli perinteisesti ollut lojaali kuningashuoneelle, mutta nuorisosiivessä vallalle noussut viha kuninkaan edustamaa toisesta ulottuvuudesta kotoisin olevaa kansaa kohtaan siivitti vastarintaa. Toisaalla myös Galessen mafia yritti juonia kuninkaan murhaa siinä kuitenkaan onnistumatta.

Lopulta Fezohin luonne koitui hänen kohtalokseen. Kuningas sai surmansa hääyönään ahdisteltuaan Rihan kloonia toimistossaan.

 

Kuningatar Isla

Isla Galabaizz oli 29-vuotias vartiovelho, joka asusteli Heimurz-kissansa kanssa Loksesissa. Hänen seuraelämänsä oli hurjien nuoruusvuosien jälkeen ollut perin laimeaa ja keskittyessään uraansa tuo melko rauhallinen eroctusnainen oli kehittänyt lähes pakkomielteisen etäihastuksen Xaparan kuninkaaseen. Yllättäen Isla joutui tekemisiin kuninkaan kanssa tämän vieraillessa hänen työpaikallaan Kuzhkailin vankilassa. Epämääräisestä säätösuhteesta päädyttiin avioliittoon ja tuore kuningaspari vannoi vihkialttarilla Sielujen Valan seremoniamestari Moxxin suorittaman vihkiseremonian yhteydessä kietoen sielunsa ikiajoiksi kiinni toisiinsa.

 

Dominik ja Isla

 

Avio-onnea ei ehtinyt jatkumaan kovin montaa tuntia. Juhlahumun lomassa Fezoh piipahti toimistoonsa, josta hänet löydettiin kuolleena omassa verilammikossaan. Sielujen Valan vuoksi Islan lähettyville kummittelemaan jäänyt Fezohin aave oli haluton kertomaan yksityiskohtia kuolemastaan. Nuori ja hallintoasioissa kokematon Isla löysi yllättäen itsensä yksin mantereen laaja-alaisimman suurvallan valtaistuimelta. Hän kaipasi luotettavia henkilöitä lähelleen ja nimitti oman veljensä Xaparan Salaisen Poliisin päälliköksi. Dominik juonitteli kaikenlaista sisarensa selän takana ja muunmuassa hävitti Rihaan viitanneen todistusaineiston Fezohin toimistosta, sekä ryhtyi kaikessa hiljaisuudessa hankkiutumaan eroon Veljien Killalle epämieluisista henkilöistä.

Myöhemmin Isla teki toisen pahan virheliikkeen nimittämällä veljensä tyttöystävän Arnian neuvonantajakseen. Xaparan ollessa kahden nuoren ja kokemattoman naisen hallinnassa Zalzanin Velhoruhtinas julisti sodan ja ryhtyi valloittamaan maan kaakkoisosaa. Hieman yllättäen Veljien Kilta sabotoi Zalzania sisältä päin pelastaessaan tovereitaan Skaiarin pakkotyölaitokselta ja Zalzanin hyökkäys tyrehtyi. Myöhemmin Isla sai tietää veljensä juonitteluista ja päätyi lopulta sotaan tämän johtoon päätyneen Veljien Killan kanssa.

Lapsensa synnyttyä Isla päätyi seurustelemaan Koshian sisaren Gelarian kanssa. Tälläkin suhteella oli traaginen loppu, sillä Islan huvijahdille tunkeutuneet Veljien Kiltaan tuolloin kuuluneet Morgan ja Torkatar surmasivat Gelarian. Islan henkivartijana toiminut Zesba onnistui pelastamaan kuningattaren ja prinssin. Alkoi pitkä pakomatka Athanan halki. Sen aikana Islan ja Zesban välille muodostui erityinen side. Myöhempinä aikoina, kun Isla ei enää istunut Xaparan valtaistuimella, Zesbasta tuli hänen elämänkumppaninsa ja prinssi Fedovanin isäpuoli.

 

Tiimakuningas / Awordus

Pelissä oli alkujaan toinen samalla tittelillä kulkenut historiallinen hahmo, joka korvattiin toisella pelin toisessa versiossa.

Awordus on lohikäärme, jolla oli kuoriutuessaan poikkeuksellinen kyky kontrolloida aikaa tiimojen tavoin. Hän on yksi Durainanin ja Feirdinin poikasista, mutta hänen sielullaan on pitkä ja synkkä menneisyys. Vuosina 11 481 - 12 533 kaikki mantereen valtiot kuuluivat Tiimavaltakuntaan, jota hallitsi suurtiimojen perilliseksi tituleerattu Aqia Phaonrex. Hän nousi alkuun muinaisen Suur-Ottian hallitsijaksi ottamalla sen prinsessan vaimokseen. Suurtiimojen verta omaava häijy tiimamies ei pahemmin puolisostaan piitannut, vaan vanhensi tätä ajanhallintakyvyillään sillä seurauksella, että hänen vaimonsa kuoli vanhuuteen 34 vuoden iässä. Aqia ryhtyi liittämään muita sen ajan valtioita osaksi Suur-Ottiaa, jota alettiin myöhemmin kutsumaan Tiimavaltakunnaksi. Ajan myötä se kattoi koko mantereen, jota Agia hallitsi yli tuhat vuotta diktaattorimaisin ottein.

Aqia kukistettiin Sekaverisen Velhokunnan toimesta ja hänen sielunsa vangittiin Tiiman Silmä -nimiseen muinaiseen taikaesineeseen. Sen jälkeen Tiimavaltakunta hajosi pieniin kuningas- ja maakuntiin, kunnes nykyiset valtiot alkoivat muodostumaan. Myöhemmin Tiiman Silmä päätyi näytille Xaparan Kansallismuseoon, josta ihmismies Nepa Monroa varasti sen vuonna 29 983. Miesparka sekosi voimakkaan taikaesineen vaikutuksesta ja alkoi uskoa olevansa tuoli. Hänet saatiin kiinni varkaudesta ja sijoitettiin Kuzhkailin vankilaan. Tiiman Silmän sijainnista ei saatu selkoa, koska miesparka oli menettänyt järkensä. (Fezohin ajan Xaparassa ei ollut kovin epätavallista, että mielenterveysongelmista kärsivät päätyivät asianmukaisen hoidon sijaan vankilaan.) Totuus oli, että Tiima Silmä oli sulautunut osaksi riivaamaansa miestä.

Tulevaisuudesta aikamatkannut Edelweiss Fesco halusi estää Tiimakuningasta vapautumasta Tiiman Silmästä ja nousemasta uudelleen valtaan, kuten oli käynyt hänen aikajanallaan. Hän soluttautui Kuzhkailin vankilaan ja siellä syttyneen tulipalon yhteydessä auttoi Durainan-lohikäärmeen pakoon. Durainan pisteli Tuoli-paran poskeensa, jonka vuoksi Tiimakuningas reinkarnoitui myöhemmin yhtenä Durainanin poikasista.

Awordus muisti, kuka oli, mutta oli kyllin ovela ollakseen paljastamasta sitä hänestä vihiä saaneelle Edelweissille ja gindadruideille. Hän jopa lähti auttamaan näitä vapauttamaan Rihaa rikolaisesta Dukman vankilasta. Sen jälkeen hahmo jäi hieman harmillisesti sivuun tarinasta ja on tiettävästi kuollut sen jatko-osissa. En kuitenkaan aio hylätä hahmoa lopullisesti, ujutan hänet jonain päivänä mukaan johonkin sopivaan tarinan versioon.

Aworduksesta tai Aqiasta ei valitettavasti ole kuvaa.

 

Kuningas Pio

Xaparan pohjoista rajanaapuria Kazeimosta itsevaltiaan ottein hallitseva kuningas Pio tunnetaan menestyksekkäänä sotapäällikkönä. Hän nousi valtaan vasta reilusti Fezohin jälkeen, vuonna 29 491. Tuon jälkeen kahden suurvallan kuninkaat ovat enimmäkseen ylläpitäneet rauhallisia, diplomaattisia välejä, mutta sotineetkin pariin otteeseen melko rajusti. Pio valloitti myös Kazeimoksen luoteiskulmalla sijainneen pikkupeikkojen valtion ja liitti sen osaksi Kazeimosta. Roolipelin aikana Pio myös miehitti Dodehanin ja Zalzanin, sekä liitti ne ja Athanan pohjoisosan Kazeimokseen. Hänen käskystään Kazeimos myös tuhosi mantereelle hyökänneiden enkelten valtaisan arkin maagisilla ydinaseilla. Kazeimos myös osallistui Pion käskystä Veljien Kiltaa vastaan käytyyn suureen avaruussotaan.

Pio on lajiltaan qwurnia, jotka ovat etäistä sukua Athanan gindoille. Gindojen tapaan qwurniat omaavat suurten kissapetojen piirteitä. Heillä on leijonanharjaa muistuttava runsas parran ja hiustenkasvu (eritoten miehillä) ja pitkä pörröinen lumileopardin häntää muistuttava valkea häntä, sekä sisäänvedettävät kynnet ja liuta alkeellisia villipedon vaistoja. Toisin kuin laumoissa elävät gindat, qwurniat ovat erakoita, eivätkä voi sietää toisia qwurnioita lähellään. Tämä ulottuu valitettavasti myös gindoihin, jonka vuoksi Pio ja Khubla päätyivät toistuvasti alkukantaiseen kissatappeluun kohdattuaan, kunnes vähitellen siedättyivät toisiinsa. Khublan kannalta tämä oli hyvä asia, koska qwurniat ovat paljon gindoja isompia ja Pio yleensä pöllytti hänet aika pahasti yhteenotoissa.

Qwurnioilla on myös erikoinen qwurnia-aura, joka muuttaa kaiken lähellä olevan taikuuden päinvastaiseksi. Tämän vuoksi kuningas Pion hovivelhot ja sotavelhot ovat joutuneet treenaamaan loitsimista qwurnia-aurassa.

Pion salainen intohimo on ralliautoilu ja katuralli. Kuninkaalla on linnansa kellarikerroksessa halli, jossa on toinen toistaan komeampia urheiluautoja ja sitten ihan perusluokan autoja, joita hän myös omakätisesti tuunaa ja ruuvailee vapaa-aikanaan. Veljien Killan väki itse asiassa törmäsi Pioon Neppaissa selvittyään pois Pallomereltä, kun kuningas oli siellä viettämässä ralliautoilulomaa. Sittemmin hän ystävystyi Khublan kanssa ja sai tästä kilpailukaverin. Porre Kronikoissa sankarit kohtasivat kuningas Pion Shuramin alettua spontaanisti ajaa tämän kanssa kilpaa Sternon ferrarilla tietämättä, kuka kyseisen Lamborghinin ratissa oli.

Neppaissa Pio teki sopimuksen Killan kanssa olla puuttumatta, jos nämä kaappaavat vallan Xaparassa. Hän myös tarjosi kiltalaisten vapauttamille plantaasiorjina pidetyille gindoille ja fontalialaisille mahdollisuutta päästä Kazeimokseen. Vuosisadat lajilleen ominaisesti poikamiehenä elellyt kuningas myös otti ja rakastui Qamar Haust -nimiseen fontalialaisnaiseen, joka oli yksi Veljien Killan vapauttamista plantaasiorjista.

Avioliiton myötä Kazeimos sai kuningattaren, joka oli kiinnostunut parantamaan tilannetta Athanassa. Tämä vaikutti osaltaan siihen, että Pio lähti massiiviselle sotaretkelle etelään.

 

Kuningatar Qamar

Pion puoliso, Kazeimoksen kuningatar Qamar, omaa niinkin erikoisen taustan, että hän on entinen orja. Qamar ei syntynyt vankeudessa, vaan Athanan pohjoisilla metsämailla fontalialaisten perinteisessä metsäkyläyhteisössä. Athana ei ole varsinaisesti valtio, vaan luonnontilassa vuosituhannet ollut maanosa, josta on viimeisen sadan vuoden aikana alkanut tulla yhtiöiden villi temmellyskenttä. Modernin maailman mukanaan tuomat tuhot uhkasivat kotiympäristöä ja Qamarin vanhemmat toimivat kapinallisliikkeessä, joka yritti sabotoida Gemihain-kanavan rakennustöitä. Heidät kuitenkin saatiin kiinni ja ammuttiin. Nuoreen Qamariin tämä jätti taisteluhalun. Yksin jäätyään hän meni rakastumaan täysin väärään mieheen, joka ei vain hylännyt häntä, vaan myi hänet orjakauppiaille. Qamar päätyi kauas kotoaan, Athanan itärannikolla toimineelle Shikria Riaz -nimisen örkkinumerodemonimiehen omistamalle orjaplantaasille, jossa fontalialaisia ja gindoja pidettiin pakkotyössä vailla oikeutta vapauteen.

Plantaasilla Qamar ystävystyi Sharom-nimisen gindanaisen kanssa ja yritti tämän kanssa kehittää pakosuunnitelmia. Luonnossa gindat syövät fontalialaisia, joten muut plantaasin fontalialaiset alkoivat katsoa Qamaria kieroon. Hän oli kuitenkin sinnikäs, eikä luopunut taisteluhalustaan siihen päivään saakka, kun Veljien Kilta tuli pelastamaan heidät. Kiltalaisilla oli paitsi vilpitön halu auttaa, myös taka-ajatuksena värvätä ainakin osa pelastetuista mukaan vallankaappausta suunnittelevaan liikkeeseensä.

Purjehdus vei kiltalaiset ja pelastetut orjat Neppaihin, jossa he törmäsivät kuningas Pioon. Qamarin tuittupäinen ja ketään kumartelematon luonne kiinnitti kuninkaan huomion ja vähän ajan päästä noista kahdesta tuli rakastavaiset. Tämän myötä Qamarin elämä muuttui kertaheitolla ja hän on varmastikin isoimman muutoksen elämässään kokenut Xapara-hahmo: metsien villistä orjaksi ja sieltä toisen maailman johtavan suurvallan hallitsijaksi! Luonnollisesti Qamarilla on pitkä koulu edessään, jotta hän voisi selviytyä haastavasta tehtävästään hallita Kazeimosta Pion rinnalla.

Qamar on hyvin idealistinen ja monella tapaa melko naiivi, mutta myös temperamenttinen tapaus. Saa nähdä, millaiseksi hallintokuviot muuttuvat vuosien mittaan ja törmäävätkö kuningasparin näkemykset asioista. Oman silauksensa soppaan antavat hovissa pinnan alla kytevät ongelmat. Qamarin ystävä Sharom katosi mystisesti, eikä Qamar ainakaan pelien aikana ehättänyt saada selville tämän piileksivän, koska odottaa Pion jälkeläisiä.

Suuri Kotilojahti -pelissä Pio ja Qamar ovat hengissä ja elelevät Rikon viidakossa muiden sinne pelastautuneiden kanssa. He elävät osana humoristisesti Palatsiksi nimettyä kiviröykkiöllä sijaitsevaa yhteisöä, jossa asustaa muiden joukossa entisiä kuninkaallisia, kuten Isla Fedovanin ja Zesban kanssa. Myös Pion ja Qamarin poika Rakesh on mukana tässä pelissä.

 

Thorxan

Thorxan on Pion veljenpoika. Hän on sähködemonin ja qwurnian risteytys ja melkoisen täynnä itseään. Thorxan on vuosikaudet yrittänyt anastaa kruunua sedältään huonolla menestyksellä ja oli päätynyt lopulta vankilaan, jossa Koshia ja Ruby törmäsivät häneen. Thorxanilla on myös seuraajia, joita kutsutaan thorxanilaisiksi. Nämä asustivat Ottian puolella erämaassa ja ottivat Thorxanin riemulla vastaan hänen paettuaan vankilasta muiden hahmojen kanssa.

Phaworxin vankilassa miehillä oli pinkit vanginasut

Thorxan rakastui seurueen mukana olleeseen Shimbir-nimiseen fontalialaisnaiseen saamatta vastakaikua ja jahtasi kannattajiensa leiristä paennutta sankareiden ryhmää käytellen melko häijysti sähködemonivoimiaan. Koshia kertoi Thorxanin virran nollalla hänen ollessaan sulautuneena sähköön. Thorxan ei varsinaisesti kuollut, mutta menetti fyysisen olomuotonsa. Hän leijaili Koshian mukana jonkinlaisena väkevänä aaveentapaisena ja kummitteli aiheuttamalla mm. sähkökatkoja ja sähkövikoja.

Koshian jouduttua Uuden Voiman vangiksi Thorxan joutui aaveena sinne myös. Selvisi, että hän saa kehonsa takaisin, jos saa saman määrän virtaa kuin nollallakertomishetkellä. Uuden voiman sotilas Saban auttoi häntä siinä huvikseen ja Thorxan päätyi Uuden Voiman vangiksi. Hän liittoutui niinikää näiden vangiksi päätyneen Don Geldebaizzin kanssa. Kaksikko pakeni vankeudesta ja onnistui löytämään kaksi legendaarista vanhaa taikamiekkaa, jotka sittemmin raivasivat toiselle heistä tien valtaan... Thorxanin harmiksi se ei kuitenkaan ollut hän.

Roolipelin virallisella aikajanalla Thorxan oli menehtynyt. Sentruzassa hän on kuitenkin päässyt viimein Kazeimoksen valtaistuimelle, joskin harmillisesti vain Shuramin maailmanhallinnon nukkehallitsijana.

 

Kuningas Don Ensimmäinen

Don Geldebaizz oli rikas ja omahyväinen eroctusmies, joka havitteli Xaparan kuninkuutta. Häntä pidettiin pitkään lähinnä vitsinä. Hahmot törmäsivät häneen ensi kertaa hänen ollessaan metsästämässä tiluksillaan, jotka sattuivat sijaitsemaan Penshiänniemessä Dolbaizzin kartanon naapurissa.

Myöhemmin Edelweissin perhe salamatkusti Donin yksityiskoneessa Neppaista Rikoon. Hän oli tuolloin liiketuttaviensa kanssa hyvin kyseenalaisella huvi- ja metsästysreissulla. Ed huumasi koneen matkustajat jäätyään kiinni ja toettuaan liikemiehet jatkoivat lomaansa Rikossa hurvitellen.

Paluulento Xaparaan sai vielä ikävämmän käänteen, kun Shuram, Lucas, Punatauti ja Ragazzine-jengiläiset sieppasivat koneen. Donin liikekumppanit menettivät henkensä ja mies itse joutui Uusi Voima -terroristijärjestön vangiksi.

Vankeutensa aikana Don tutustui tukikohtaan päätyneeseen Thorxanin aaveeseen ja liittoutui tämän kanssa. Donin tuntema sähködemoni oli joskus kokenut saman kohtalon ja hän osasi sen ansiosta auttaa tätä. Myöhemmin kaksikko pakeni omalle seikkailulleen Athanaan ja päätyi löytämään kaksi mahtimiekkaa muinaisesta gindatemppelistä.

Veljien Killan aloittama sota repi Xaparan kahtia. Myöhemmin Donin ja Thorxanin armeija onnistui valtaamaan Xaparat ja Donista tuli viimein Xaparan kuningas, Don Ensimmäinen. Senturzan aikajanalla Don niinikää hallitsi Xaparaa, mutta Shuramin maailmanhallinnon alla. Eroctuksena hän on kuitenkin sen verran lyhytikäinen, että valta lienee tarinan aikaan (30 040 tienoilla) siirtynyt eteenpäin sille, kenet Shuram nyt huvikseen Donin seuraajaksi nimittikään.

 

Nia Nabra

Xaparasta katsoen meren takana sijaitsevaa Rikoa hallitsi Nia Nabra, kunnes Shuramin ja Rihan armeijat valtasivat Rikon. Shuramista tuli periaatteessa Nia Nabran seuraaja. Nabrat ovat naispuolisia hallitsijoita, joita on istunut Rikon valtaistuimella maan yhdistymisestä saakka. Nabran seuraaja on hänen oma tyttärensä, jota kutsutaan mizhwaksi.

Nia Nabra oli lajiltaan boro, Rikossa elävä lepakkomainen kansa. Shuram surmasi hänet ottaessaan suuren avaruussodan päätteeksi Rep Hattican ja Etelä-Rikon haltuunsa Uuden Voiman ja siihen pakkovärvättyjen xaparalaissotilaiden voimin.