Kissanpennun ja katukoirajengin tarinan kertova Oliver ja kumppanit on aina ollut ehdoton ykkössuosikkini Disney-elokuvien joukossa. Se ei ole ehkä animaatiollisesti se kaikkein silmiä hivelevin tuotos, mutta nostalginen ja vanhojen Disney-klassikoiden joukossa niitä harvoja koira-aiheisia. (Toinen on 101 Dalmatialaista, josta toki myös pidän, mutten läheskään niin paljon.)

Oliver2.jpg

Oliver ja Kumppanit (Oliver& Company) ilmestyi vuonna 1988 eli omana synnyinvuotenani. (Samaisena vuotena ilmestyi toinenkin eeppinen piirrosklassikko, ensimmäinen Maa Aikojen Alussa -elokuva.) Wikipedian mukaan tarina perustuu löyhästi Oliver Twist -nimisestä orpopojasta kertovaan kirjaan. Disneyn elokuvassa Oliver on oranssi kissanpentu, joka hylätään pahvilaatikossa kadulle New Yorkiin. Elämä on alusta saakka kamppailua, mutta mutkien kautta Oliver onnistuu löytämään aitoja ystäviä.

Huom! Tästä eteenpäin spoilereita!

Kulkukoira Filuri jujuttaa Olivia napatakseen grillimyyjältä makkaroita. Sitkeä Oliver seuraa varsin leveileväluonteista sekarotuista terrieriä tämän kotiin, joka sijaitsee vanhassa laivassa hyvin epämääräisillä rantalaitureilla. Tällöin tapaamme Filurin muun jengin, kovanaamaisen salukinarttu Ritun, hömelön tanskandoggi Einsteinin, hienoilevan bulldoggi Francisin ja kokoaan suuremman chihuahua Titon. Koko poppoo kuuluu pahasti velkaantuneelle laitapuolen elämää viettävälle Pultsille, joka tienaa elantonsa pikkurikoksilla.

Oliver8.jpg

Hyvin pian kuvaan astuvat tarinan pahikset, dobermannikaksikko Rosso ja Desoto, sekä heidän isäntänsä Jysky, jolle Pultsi on velkaa. Saadakseen rahaa Pultsi komentaa koiransa varastelemaan ja jengi onkin siinä varsin harjaantunut. Auttaessaan Titoa varastamaan autoradiota kalliista limusiinistä (lol) Oliver juuttuu johtoihin ja tapaa kyydissä olleen pikkutytön nimeltä Jenny. Tyttö on kovin yksinäinen rikkaiden vanhempiensa jatkuvan matkustelun vuoksi ja kaipaa itselleen ystävää. Hän adoptoi Oliverin ja vie tämän hienoon kotiinsa.

Jennyn perheen villakoira Rusetti on hyvin diivamaista sorttia, eikä alkuunkaan pidä uudesta tulokkaasta. Filuri tovereineen murtautuu taloon pelastamaan Oliveria ja löytää tämän nukkumasta. Rusetti valehtelee Oliverin olevan onneton ja jengi vie hänet pois. Päädyttyään takaisin romulaivalle Oliver on surullinen jouduttuaan eroon Jennystä. Hänen koiraystävänsä käsittävät asian kuitenkin väärin ja luulevat kissanpennun vain mieltyneen uuteen koreaan elämäänsä.

Oliver4.jpg

Oliver on aikeissa lähteä takaisin, kun Pultsi ilmestyy ja huomaa Oliverin hienon uuden pannan. Hän päättää kiristää kissalla rahaa tämän uudelta omistajaperheeltä tietämättä, että kyseessä on pieni lapsi. Hän myös kertoo suunnitelmastaan etukäteen Jyskylle. Jennyn ilmestyessä sovitulle tapaamispaikalle säästöpossuineen Rusetti talutushihnassaan Pultsi kokee huonoa omaatuntoa ja esittää tietämätöntä. Hän teeskentelee löytävänsä Oliverin ja ojentaa kissan takaisin nuorelle omistajalleen.

Tunteeton Jysky kuitenkin sieppaa Jennyn ja ryhtyy kiristämään hänen perheeltään rahaa. Pultsi koirajengeineen rientää Rusetti mukanaan avuksi ja onnistuukin aluksi jymäyttämään Jyskyä koirineen. Seuraa hurja takaa-ajo, jonka päätteeksi Jysky törmää autollaan junaan sankarien pelastautuessa Titon hurjien ajotaitojen avulla.

Oliver7.jpg

Mielestäni tämä elokuva on todella sympaattinen ja jännittävä. Osaan sen suomidupit ulkoa yhtä hyvin kuin Hopeanuolesta, mutta sen katsominen aina uudelleen on siitä huolimatta elämys. Kenties elokuva kuuluu suosikeihini juurikin koirien ja toiminnallisuutensa takia. Alkujaan katselin tätä elokuvaa samoina ikävuosina kuin Hopeanuoltakin ja varmasti se on tuonut yhtälailla innostusta ja inspiraatiota lapsuuden koiraleikkeihin ja mielenkiintoa koiriin.

Mielestäni tarinassa on varsin mainio hahmokaarti huolimatta karikatyyrimaisuudestaan - tai ehkä juuri sen vuoksi. Harva tarina onnistuu tuomaan niin hyvin esiin jokaisen hahmon omanlaista luonnetta. Pääjengin jokaisella tyypillä on jokaiset huippuhetkensä. Lapsena Filuri oli ehdoton suosikkihahmoni ja aika pitkään myös räväkkä Tito. Ritu on kaikessa cooliudessaan sellainen narttuhahmo, jollainen saisi ilman muuta olla Hopeanuolessakin. (En ollut edes älynnyt hänen ja Crossin olevan samaa rotua ennen kuin tutkin asiaa tätä artikkelia varten. Lapsena luulin muuten Crossia villakoiraksi.) Vanhemmiten minua alkoi huvittaa Francisin omalaatuinen (ja jossain määrin bulldogille sopimaton) persoona.

Oliver6.jpg

Noin ylipäätään elokuva rikkoo jonkun verran rotuihin liitettäviä kliseitä hahmojen luonteissa, vaikka toisaalta myös hyödyntää niitä häpeilemättä. Häijyt pahisdobermannitkin näyttävät humoristisen puolensa ja yhteneväisestä ulkonäöstään huolimatta erilaiset luonteensa kovistellessaan Filurin jengiä. Rosso flirttailee hävyttömästi Ritulle, ärhentelee ja machoilee muulle jengille ja ihan huvin vuoksi potkaisee näiden television rikki. Sillä välin Desoto keskittyy nuuskimaan ympäriinsä ja löytää Oliverin piilostaan. Hän myös ignooraa käskyt poistua saatuaan päähänsä, että pistää kissanpennun ensin poskeensa.

Hienostelevana villakoirana Rusetin hahmossa on suorastaan vedetty överiksi kaikki rotuun liitettävät kliseet. Tästä huolimatta hänestä löytyy myös päättäväisyyttä, toimintavalmiutta ja jopa lempeyttä. Ei hän toki joka hetki puhku rohkeutta, mutta inhimillisyyshän on hahmoissa myös plussaa. Myös Rusetin ja Titon orastavan romanssin syntyminen elokuvassa on varsin hulvatonta seurattavaa. Olen aina pitänyt siitä, miten porukan pienimmästä koirasta on tehty räväkkä sisupussi hyvin persoonalliseen ja cooliin tyyliin. Rusetti kuitenkin niinsanotusti päihittää hänet lopulta ryhtymällä mm. komentelemaan Titoa kylpyyn ja pukemaan asusteita, jolloin tämä ottaa hatkat ja pakenee takaisin kaduille.

Oliver9.jpg

Aikuisiällä aloin vasta kunnolla kiinnittämään huomiota elokuvan ihmishahmoihin. Heitähän on neljä, Jenny, Pultsi, Jysky ja Jennyn perheen hovimestari Winston. Viimeksi mainittu näyttelee melkoisen tärkeää sivuroolia ja omaa hyvin hulvattomanoloisen persoonan. Alkuun hän esiintyy nuivan arvokkaasti hienostoperheelle työtään tekevänä miehenä, kunnes näemme hänet katsomassa villinä huutaen nyrkkeilymatsia televisiosta.

Pultsi on ollut minusta aina aika hassunhauska luihu ja hitusen selkärangaton tapaus, jolla kuitenkin pohjimmiltaan on sydän kultaa. Jollain asteella hahmo on jopa samaistuttava, kun miettii millaista on kohdata niitä elämän rankempia puolia ja joutua kohtalon päähänpotkimaksi. Monet kerrat olen kyllä miettinyt, mistä moinen tyhjätasku on saanut tuollaisen määrän kalliita rotukoiria - ainakin iso osa jengin koirista vaikuttaa puhdasrotuisilta.

Oliver11.jpg

Filurin ja Francisin puhdasrotuisuudesta ei ole täyttä varmuutta, mutta ainakin Ritu, Tito ja Einstein olisivat rotunsa puolesta melko arvokkaita yksilöitä. En usko, että Pultsi lopulta myisi rakkaita koiriaan, mutta luulisi jonkun kiinnostuvan vapaana kaduilla juoksentelevasta rotupiskien laumasta. Elokuvassa nähdyt random kulkukoirat kuitenkin ovat selkeästi sekarotuisia.

Oliver10.jpg

Päähenkilö Oliver ja tämän kanssa ystävystyvä Jenny ovat minusta olleet aina kamalan tylsiä ja yksiulotteisia hahmoja, joihin en kyennyt samaistumaan edes lapsena. Koirille ja sivuroolissa oleville miehille on osattu kirjoittaa luonnetta senkin edestä ja lapsihahmojen tehtäväksi jää lähinnä reagoida aikuisten hahmojen enimmäkseen aika holtittomaan käytökseen. Kumpaankin hahmoon saisi minusta laittaa hieman lisää särmää lisäämällä jonkin epävarmuutta hieman tuomittavamman negatiivisen luonteenpiirteen.

Tottahan lapsetkin osaavat olla luonteikkaita. Kumpikin hahmo kyllä osoittaa tilanteen vaatiessa sisukkuutta ja pitää parhaansa mukaan puolensa, mutta ainoastaan, kun se on moraalisesti oikeutettua. Lapsethan osaavat toisinaan olla ajattelemattomia tai itsekkäitä, joskus jopa julmia. Kenties vaikkapa joku hauska, hitusen ilkeämielinen jekku Rusetin ja/tai Winstonin päänmenoksi olisi tuonut hahmoihin tarvittavaa särmää?

Oliver1.jpg

Joskus on myös hieman ihmetyttänyt, miksei Oliver yritä lainkaan estää Pultsia kiristämästä Jennya. Eikö hän vain ymmärrä, mitä tämä touhuaa? Asian valkenemisesta Oliverille olisi saatu varsin moninaiset ainekset hahmojen välisiin draamoihin, eikä loppu olisi välttämättä ollut yhtä onnellinen...

Toki lapsihahmoille olisi voinut kirjoittaa myös jonkin samantyylisen mokan kuin Francisilla tämän unohduttua katselemaan balettia, kun oli tarkoitus pitää pahiksia silmällä valvontakameroista. Toki Oliver tyrii autoradion ryöstön, mutta seuraamukset ovat hänelle positiiviset Jennyn tapaamisen muodossa.

Oliver5.jpg

Suosittelen tätä elokuvaa lämpimästi jokaiselle koiraeläinelokuvien ystävälle. Leffa on hurjista kohtauksistaan huolimatta lapsiystävällinen, joskin pienempien voi olla hankala ymmärtää sen juonta. Näytin tätä omalle pojalleni hänen ollessaan alle kolmevuotias, mutta hän ei jaksanut sitä kyllä kovin pitkälle katsoa. Kokeilen uudestaan, kun ikää on pari vuotta lisää. Moni elokuvan teemoista onkin sellaisia, jotka varmasti puhuttelevat nimenomaan aikuista katsojaa.

Itse olen huomannut useasti imeneeni tästä elokuvasta runsaasti vaikutteita mm. keksimiini hahmoihin ja tarinoihin. Ainakin viime vuoden varrella tässä blogissa esitellyistä roolipelihahmoista monen piirteissä olen huomannut tahattomia yhtäläisyyksiä nimenomaan tämän lapsuudesta saakka rakkaan elokuvan hahmoihin. Huomasin myös alettuani viime vuonna pelata eräässä New Yorkiin sijoittuvassa roolipelissä, että tietämykseni kyseisestä kaupungista pohjautuu aika pitkälti Oliver ja Kumppanit -elokuvaan.

Oliver3.jpg

Oliver ja Kumppanit on sellainen elokuva, jonka pariin on aina mukava palata - viimeistään muutaman vuoden tauon jälkeen. Joka katselukerralla huomaa aina jotain uusia mielenkiintoisia yksityiskohtia tai huomaa uusia jännittäviä näkökulmia. Toki tämä on vain oma fiilikseni kyseisestä elokuvasta.

Itse tulen varmasti palaamaan tämän elokuvan ääreen Hammasnurkassa vielä uudelleen. Aiemmin olen käsiellyt sitä mm. artikkelissa Eeppisiä kappaleita. Nuo tarttuvat biisit ovatkin eräs seikka, mikä tekee Oliverista ja kumppaneista suosikkini Disney-elokuvien joukossa.

 

Loppuun muutama kysymys, joihin voi halutessaan vastata kommenteissa:

1. Oletko nähnyt Oliver ja Kumppanit -elokuvan? Jos et, aiotko katsoa? Jos olet, katsoisitko uudelleen?

2. Onko sinulla ketään tiettyä suosikkihahmoa?

3. Miten tämä leffa mielestäsi toimii muihin koiraeläintarinoihin verrattuna?

4. Olisiko leffa kaivannut jotain toisenlaista hahmoa? Millaista?

5. Käyttäytyvätkö leffan koirat mielestäsi rodulleen tyypillisesti? Entä Oliver kissamaisesti?

6. Mitä mieltä olet tarinan ihmishahmoista?