Se olisi sitten vuosi 2023 tai oikeastaan jo helmikuu. Vuosi alkoi jälleen uudella Xapara-hahmon esittelyllä, tällä kertaa vuorossa hieman erilainen ujompi ja hiljaisempi pavelusneito Huu. (Uskokaa tai älkää, hänen nimensä merkitsee Pöllöä!)

Viime vuodelle kertyi kaikkiaan hurjat 52 artikkelia. Saa nähdä, yllänkö tänä vuonna lähellekään sitä. Xapara-hahmoja ei onneksi enää ole ihan hirveän hurjaa määrää jäljellä, joten kenties blogini malttaa keskittyä välistä muuhunkin.

Tässä alkuvuodesta on tullut ainakin piirreltyä jonkun verran ja ajattelin tähän kuulumisten oheen liittää näitä piirroksia.

Tammikuussa Harrastusseura Revontulen porukalla järjestämämme Pörröconin innoittamana raapustelin hieman päivitettyä versiota fursoonastani Raezlasta. Kaulapannan väri muuttui jonkin aikaa sitten mustaksi (saattaa vielä muuttua muuksikin, saa nähdä) ja lisäsin hahmolle arven pärstään tuomaan väriä. Minun aika usein on tehnyt mieli muuttaa hahmon harjan väri joksikin muuksi, mutta hopeakin toisaalta kiva väri...

Pörröcon keräsi kaikkiaan reilut 200 osallistujaa. Siellä oli pääasiassa mukava tunnelma ja saatu palaute pääasiassa positiivista. Tiivistämö oli nimensä mukaisesti tiivis ja mikäli Pörröcon järjestetään siellä uudestaan, täytyy mm. Fursuit Loungeen tehdä vähän erilaiset tilaratkaisut.

Tällä hetkellä kuono on kääntynyt kohti uusia tapahtumia, joista tulee Revontulen someihin ja nettisivuille tietoa maaliskuun aikana, kannattaa pysyä kuulolla! Olemme menossa myös Tampere Kupliiseen ja Chibi-Kibeconiin. Jälkimmäisessä pidän myös kaksi luentoa, toinen Kengan Ashurasta ja toinen Hopeanuolen susiosasta.

Pörröconissa tuli luennoitua vanhasta kunnon Ruohometsän kansasta ja verrattua sitä Hopeanuoleen. Yleisön mielestä Ohu vei harmillisesti voiton Watershipista, mutta kyllä itse edelleen pidän tuosta kaniiniteoksesta enemmän. Sen innoittamana tuli piirreltyä tämä oma näkemykseni/mielikuvani kenraali Ratamosta, taustalla fanihahmoni Inlerni.

Eräs Pörröconissa kovasti suosiota saavuttanut ohjelmanumero oli pikkupupujen pelastuspeli, jossa kävijöiden täytyi löytää tapahtumaan eksyneet pikkupuput. Tähän liittyi myös alku- ja loppushowssa nähty tarina, jossa esiintynyt pikkupupujen isä herra Pahispupu lienee saanut enemmänkin vaikutteita kenraali Ratamosta... Aivan parhaita (ainakin omasta mielestäni) olivat Neran tekemät Pahispupun kätyrit, jotka saatetaan mahdollisesti nähdä joissain tulevissa Revontulen ohjelmissa. (Herra Pahispupu sen sijaan saa kokea pienen lisäevoluution ennen kuin pääsee lavalle uudelleen.)

Vieläkin karseampia pahispupuja sain aikaan, kun piirsin huvikseni Punataudin jengin kaniineina. Olen viime aikoina idistellyt kaikennäköistä jatkoa näistä hahmoista kertoviin tarinaprojekteihini. Toistaiseksi ovat kuitenkin päässeet pyörimään vain Xaparan Tylypahka -miniroolipeliin, jossa koko poppoo on osa taikakoulun henkilökuntaa. (Kamalaa..)

Tässä hiljan lueskelin myös melko karmaisevaa Syöksykierre-tarinaani, jonka keskeinen pointti oli tehdä yksi omaan makuuni järkyttävimmistä Xapara-hahmojen välisistä shippauksista: umpikiero sadistinen sarjamurhaaja Cruernox ja rohkea, hyväsydäminen Arnia. Vähän pelottaa nähdä, mihin tuo tarina noiden hahmojen osalta menee. (Ja minä kun luulin olleeni kamala, kun shippasin Arnian Porre Kronikoissa Buzlelle tai Rihan Shigella-saagassa Punataudille...)

Ja Buzlesta puheenollen...

...atleettinen pimeydenvelhomme joutui taas anatomiaharjoitusteni kohteeksi. XD

Buzle muuten on edellä mainitussa Xaparan Potter-spinoffissa lordi Scapula. Homma meni vähän mielenkiintoiseksi, kun Rihalla on taipumus päätyä alkuperäisten päähenkilöiden tilalle ja tällä kertaa hänestä vanhana arpinaamana tuli tarinan "Harry". Olkoonkin, että Riha ryhtyi ihan mielellään kaveeraamaan junassa kohtaamiensa Luihuiseen menevien Dominikin, Alonson ja Adamin kanssa ja päätyi kyseiseen tupaan itsekin. Luudemoneina Rihan vanhemmat eivät myöstään estyneet kasvattamasta tytärtään, vaikka lordi Scapula heidät murhasikin. Näkeväthän luudemonit aaveet siinä kuin elävätkin.

Todella mielenkiintoiseksi homma kuitenkin meni, kun Jaxonista tuli tuon pelin "Cedric Diggory" ja kuitenkin toisen polven Tylypahkaan menosta kirjoittaessani päädyin siihen, että Riha, Jaxon ja Buzle ovat tässäkin tarinassa päätyneet kolmestaan naimisiin. Oli aika hulvatonta kirjoittaa kohtaus, jossa lordi Scapula on saattamassa hänen ja Rihan Cranium-tytärtä Tylypahkan pikajunaan.

Eli vähän tällainen kaukaa haettu "mitä, jos Harry olisi ollut yksinkertainen luudemonityttö" -ajatusleikki. Dominikista ja Alonsosta tuli muuten isona kuolonsyöjiä, jos ihmettelette moista tempausta.

Oli vähän mielenkiintoista sovittaa taikamaailmaa toisen taikamaailman sisään. Xaparahan on täynnä kansoja, jotka osaavat taikoa luonnostaan: luudemonit luoda luita, numerodemonit numerotaikoja ja niin edespäin. Tässä versiossa "jästit" ovat siis eri kansojen niitä yksilöitä, jotka eivät erikseen ole opiskelleet taikuutta. Ja korvasimme Xaparan taikuuden sitten vaan Potter-maailman sauvoilla loitsimiseen perustuvammalla taikuudella.

Tässä, kuten monissa uudemmissa tarinoissamme, eroctukset on korvattu päröctuksilla eli eräänlaisilla ihmisversioilla Kuzhkailin Tuomitut -tarinan päärynännoutajista. Oli sivumennen vähän surullista, kun muut päröctukset kiusasivat Jaxonia Tylypahkan pikajunassa hänen sukunsa oudon maineen vuoksi. :'C Onneksi Koshia löysi itsestään urheutta puolustaa tätä. Koshia yllätti minut totaalisesti myös päätymällä Korpinkynnen sijaan Puuskupuhiin, koska on numerodemoniksi hyvin käytännönläheinen kaveri...

Innostuin ropen myötä myös lukaisemaan pitkästä aikaa kirjan Harry Potter ja Puoliverinen Prinssi. Tarkoituksenani olisi tässä myös katsoa se leffa ja tehdä jotain pientä vertailua sisällön osalta. (Sellaisen oleellisen seikan bongasin, että kirjassa Bellatrix ei osallistu Dracon järjestämään hyökkäykseen Tylypahkaan, vaikka leffassa hän taisi olla mukana, ellen ihan väärin muista...) Minulla on muutenkin ollut tässä pienoinen Potter-kausi päällä kuunneltuani kaikki Pottermania-bodcastit samalla, kun tein Pörröconin valmisteluihin liittyneitä askarteluja.

Cruernoxia on tullut viime aikoina piirreltyä ylivoimaisesti eniten. En tiedä, mikä tuossa kierossa paskiaisessa niin kiehtoo. Potter-ropessa joku on muuten päästänyt Kirken Tylypahkan rehtoriksi ja tämä on palkannut Cruernox opettamaan taikakausien historiaa. En tiedä, haluanko tietää, miten aineessa saa hyvät arvosanat... Punatauti toimii kirjastonhoitajana ja Morgan puolestaan on ottanut Hagridin paikan riistanvartijana.

Entistä oudompi kokonaisuus tuosta pelistä tuli, kun päätimme laittaa kokeilumielessä työstämämme Höyrykotilo-kirjasarjan hahmoja sinne sekaan. Se on ollut ihan kiva tapa tutustua hahmoihin syvemmin ja auttanut kirjoittamaan tätä vakavamielisempää projektia. Intouduin tässä hiljan kirjoittamaan sitäkin eteenpäin ja ensimmäisen kirjan raakaversio on nyt valmiina. (Voisin kenties jossain vaiheessa kirjoittaa tästä kirjaprojektistamme pidemmin omana artikkelinaan.)

Eli kiirettä pitää monien eri projektien parissa tänäkin vuonna, mutta yritän aika ajoin päivittää jotain hauskaa Hammasnurkkaankin. Blogi on kenties hieman hakoteillä alkuperäisestä aiheestaan eläintarinablogina, kun omat mielenkiinnon kohteet ovat levittäytyneet laajemmalle. Pyrin toki kirjoittamaan tänne myös alkuperäiseen teemaan tiiviimmin liittyvää sisältöä, pysykää toki kuulolla!