Suomen Hopeanuoli-fanit ry osallistuu syyskuun 1. päivänä Helsingissä järjestettävään eläinsuojelutapahtuma Löytökoiralauantaihin. Pistämme pystyyn oman pöydän, jossa kootaan varoja jollekin eläinsuojeluyhdistykselle ja pieni osa menee oman yhdistyksemme hyväksi. (Hopeanuoli-faniyhdistyksen rahoja käytetään vain asioihin, joista kaikilla jäsenillä on mahdollisuus päästä osalliseksi.) Luvassa on Hopeanuoli-arpajaiset, leikkimielinen "Hopeanuolimaisin koira" -kilpailu, Ginga-henkistä myytävää, yhdistyksen jäsenlehtiä, sekä yhdistyksen edustajien paikanpäällä tekemiä tilaustöitä tapahtumaan osallistuvista koirista.

Tämän johdosta Hopeanuoli-faneja toivonmukaan eksyy jokunen tätä Alppilassa tapahtuvaa tapahtumaa ihmettelemään ja tulee siinä samalla ehkä noihin rescuejärjestöihinkin tutustuneeksi. Tuore faniyhdistyksemme saa positiivista pr:ää ja saattaahan joku siellä pyörivistä koiraihmisistä kiinnostua Hopeanuoli-sarjasta, kun on kuitenkin koiratarinasta kyse. Pääasia on kuitenkin, että saadaan mukavaa tekemistä ja tapahtumaa aikaan, siinä sivussa edistettyä eläinsuojelua ja Hopeanuoli-fanitustoimintaa.

Joskus tulee kyllä mietittyä, miten Hopeanuoli ja eläinsuojelu sopivat harrastuksena samalle ihmiselle. Lähinnä omalta kohdaltani olen tätä joskus pohdiskellut, miten voi samaan aikaan ajaa eläinten hyvinvointia ja sitten katsella hyvillä mielin veristä animaatiota, jossa koirat taistelevat elämästä ja kuolemasta? Nyt, kun kokonaisena yhdistyksenä osallistutaan eläinsuojelutoimintaan, tätä lienee syytä pohtia vähän laajemminkin.

Yhdistyksen sääntöihinhän kirjattiin perustamiskokouksessa kohta, että yhdistys voi halutessaan harjoittaa hyväntekeväisyyttä keräämällä varoja esimerkiksi eläinsuojeluyhdistyksille. Tässä oli taustalla viime syksynä toteutettu tempaus, jossa suomalaisilta Hopeanuoli-faneilta meni yhteensä 800 euron suuruinen lahjoitus Romanian kulkukoirien auttamiseksi. Varat käytettiin uuden eläinsuojelukeskuksen rakentamiseen Romaniaan osaksi Kodittomien Koirien Ystävät ry:n Uusi Tarha -projektia. (Tänne merkitty tuo "Kaksoissola-foorumin Hopeanuoli-fanit, 812,08 euroa.) Noin 200 euroa oli ylijäämää "limusiinikyyti Yoshihiro Takahashille" -keräyksestä (etukäteen ilmoitettu, että mahdollisesti ylijäävät rahat lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen), noin 400 euroa tuli Traconissa lauantaina ja 300 euroa sunnuntaina pidetyistä arpajaisista. KKY:n mukaan fanien kokoamalla summalla saatiin rakennettua 12 neliötä uutta eläinsuojelukeskusta. Hienoa työtä, Hopeanuoli-fanit! Jokainen, joka näihin otti osaa tai oli hengessä mukana!

Millä tapaa Hopeanuoli ja eläinsuojelutyö sitten istuvat yhteen, kun Hopeanuolen maailma on kuitenkin perin raaka ja väkivaltainen? No ensinnäkin, omalta kohdaltani miettiessäni olen aina todennut, että teen selkeän pesäeron fiktiivisten tarinoiden ja tosielämän välille. Hopeanuolen toimintakohtaukset ovat siistiä katsottavaa ja ompa sitä itsekin tullut piirreltyä jokunen verisempi juttu... Oikeassa elämässä en kuitenkaan nauti tappeluista, varsinkaan koirien ollessa kyseessä. Uskoisin tämän pätevän Hopeanuoli-sarjan ystäviin aika laajasti.

Hopeanuoli on myös hyvin moraalinen tarina, jos katsomme kaiken tappelemisen taakse. Oikeudenmukaisuutta ja sen eteen ponnistelemista painotetaan niin Hopeanuolessa kuin jatko-osa Weedissäkin. Ainakin allekirjoittaneelle nimenomaan Hopeanuoli-sarja on pienestä pitäen takonut takaraivoon, että epäkohtiin pitää puuttua ja toisia pitää auttaa, miten suinkin kykenee. Vääryydet eivät katoa sillä, että ummistaa silmänsä.

Ja joskus hyvän asian puolesta täytyy olla valms taistelemaan. Tosielämässä nämä "taistelut" ovat sitten paperisotaa, kampanjointia, adressien keräämistä, mielenosoituksia, käytännön auttamistyötä, varainkeruuta ja läsnäoloa siellä, missä tapahtuu.

Loppupeleissä tulen ainakin itse siihen tulokseen, että Hopeanuoli-faneille toisten auttaminen sopii erinomaisen hyväksi lisukkeeksi fanitukseen. Siinä näytetään käytännössä, että jotain sarjan opeista on mennyt perille. Auttamisen kohteita on sitten monia, ihmiset, eläimet, luonto, kehitysmaat, lapset, vanhukset, vammaiset, syrjäytyneet... Samoin kuin auttamisen muotojakin. Itse uskon siihen, että jokaisella pienellä teolla on merkitystä. Pienistä teoista kasvaa iso virta, joka muokkaa tätä maailmaa parempaan tai huonompaan suuntaan riippuen siitä, minkälaiset uomat tuo joki valitsee.

Eläimet ovat yksi luonteva auttamisen kohde, onhan Hopeanuolikin eläintarina. Lisäksi muilla tuntevilla olennoilla on asiat yleensä huonommin kuin ihmisillä, katsoipa mihin suuntaan tahansa. Ja on loppujen lopuksi aika hienoa ajatella, että villikoirasarjan fanit auttavat oikeita "villikoiria", kuten esimerkiksi Romanian kulkukoiria. Kotimaistakaan eläinsuojelutyötä ei tule unohtaa, muttei toisaalta pidä kuvitella, että eläimet ymmärtäisivät jotain valtion rajoista. Suomessa ei kuitenkaan ole katukoiria, koirien osalta täällä on asiat kohtuullisella tasolla Itä- ja Etelä-Eurooppaan verrattuna.

Eli kaikenkaikkiaan on pelkästään hienoa, jos faniyhdistyksemme mahtuu seisomaan samassa rintamassa eläinsuojelujärjestöjen kanssa tekemässä tästä maailmasta koirille paremman paikan elää.

Lopuksi tekee mieli pohtia tovi, mitä auttamiskohteita muiden sarjojen faniryhmittymät voisivat itselleen ottaa, jos Hopeanuoli-fanit nyt ottavat kohteekseen ne katukoirat. Soturikissojen ystävät voisivat tarttua kotimaiseen eläinsuojeluongelmaan nimeltä ulkokissat. Vaikka siinä sarjassa periaatteessa ihannoidaan ulkokissan vapautta samalla tavalla kuin Hopeanuolessa ne villikoirat ovat niitä kaikkein siisteimpiä koiria, niin tässäkin kohtaa voisi tehdä eron fiktion ja todellisuuden välille. Leijonakuningas-fanit voisivat järjestää arpajaiset Afrikan uhanalaisia eläimiä auttavan järjestön hyväksi... Ruohometsän kansa -faneille löytyisi autettavaa niin kesykanien kuin villikanienkin puolesta työtä tekevillä.. Esim. SEY voisi olla heille luonteva auttamiskohde.

En nyt väitä, että kaikkien pitäisi heti rynnätä pelastamaan maailmaa, mutta jos nyt sattuu toisten auttamista kivana hommana pitämään, niin kukaan ei kiellä yhdistämästä sitä osaksi jonkun sarjan parissa tapahtuvaa fanitoimintaa.