Saatteeksi
Esittelen tässä muutaman kansan lyhyesti pohjustuksena eräille pian julkaistaville hahmoesittelyille. Parin lajin nimet on muutettu alkuperäisistä ja tiedoista on muutenkin jätetty pois asioita tai niitä on kerrottu tavalla, mikä jää lukijan mielikuvituksen varaan. (Tätä olen harrastanut koko Xapara-artikkelisarjan ajan säilyttääkseni blogissa tietynasteisen asiallisuuden tason.)
Parin kansan kanssa päästään myös mielestäni hyvin mielenkiintoisen genetiikan äärelle, koska se liittyy olennaisesti näiden kansojen ominaisuuksiin. Koitin kuitenkin pitää artikkelin mahdollisimman selkeänä ja selittää termit auki.
Lohikäärmeet
Lohikäärmeet saivat henkilöstatuksen Xaparassa vasta noin 1000 vuotta sitten. Sitä ennen heitä pidettiin lähinnä älykkään eläimen asemassa ja moni lohikäärme muistaa nämä ajat vieläkin - eläähän tämä mahtava kansa keskimäärin 5000-vuotiaaksi. Tämä tekee heistä pitkäikäisimmän Xaparan nykykansoista (muinaisilla suurtiimoilla elinikä laskettiin kymmenissä tuhansissa vuosissa) ja myös tiettävästi viimeisen muinaisista mahtikansoista.
Lohikäärmeiden koko liskomaisessa muodossa vaihtelee viidestä kuuteentoista metriin. Yksilö hallitsee aina jotain tietynlaista elementtiä ja omaa siihen liittyviä voimia, sekä värityksen. Lohikäärmeet kykenevät muuttumaan myös ihmismäiseen humanoidimuotoon, jossa heille jää siivet ja 2-3 metrin mittainen suomukas häntä. Kummassakin muodossaan he kykenevät puhumaan.
Xaparan maailman lohikäärmeet ovat triploidisia eli DNA-kromosomeja on kahden sijaan kolme. (Tavallisesti eläinkunnan lajit ovat diploidisia ja polyploidiaa esiintyy lähinnä kasveilla.) Tämän vuoksi lohikäärmeet eivät kovin herkästi risteydy muiden kansojen kanssa. Lohikäärmeen geeneistä 1/3 tulee emolta ja 2/3 isältä. Toisinaan samalla poikasella voi olla kaksi eri isää.
Lohikäärmeiden elementit ja niiden risteytymislogiikka.
Lohikäärmeet tunnetaan varsin ylpeänä ja toisaalta hankalaluonteisena kansana. He viihtyvät tavallisesti omissa oloissaan ja saattavat käyttäytyä arvaamattomasti. Kansa kykenee myös käyttämään useimpia muita kansoja ravintonaan, eivätkä jotkut lain ulkopuolella elävät yksilöt epäröi tehdä tätä tilaisuuden tullen. Tiimojen tavoin myös lohikäärmeet kärsivät usein pitkän iän mukanaan tuomista mielenterveysongelmista.
Tuhansia vuosia sitten Xaparassa keksittiin lohikäärmepanta, jonka avulla lohikäärmeet saatettiin kesyttää palvelemaan maata. Sitä ennen lohikäärmeet olivat lähinnä pelättyjä villipetoja. Nykyään pantojen käyttö on Xaparassa laitonta lukuunottamatta pidätystilanteita.
Lohikäärmeet ovat verraten harvinaisia otuksia ja heitä työskentelee mm. lentoyhtiöissä, armeijan palveluksessa ja yksityisellä sektorilla, sekä lainvartijoina. Lohikäärmeet sopeutuvat yleensä melkoisen huonosti asiakaspalvelutehtäviin.
Lonkerohirviöt
Xaparan maailman lonkerohirviöt ovat siitä erikoinen kansa, että he ovat kaikki miehiä. Tai siis kaikki ns. puhdasveriset lonkerohirviöt, mitä tulee yksilön fenotyyppiin eli ulkoisiin piirteisiin. Geneettisesti "täysverisiä" lonkerohirviöitä ei ole olemassakaan, koska kansa lisääntyy muihin kansoihin kuuluvien naisten kanssa. Lonkerohirviön naispuoliset jälkeläiset muistuttavat aina ulkoisesti äitinsä kansaa, mutta voivat omata joitain yleisluonteisia isänsä piirteitä - esimerkiksi silmien värin. Lonkeroita ensimmäisessä polvessa ei kuitenkaan esiinny ja tämä johtuu lonkerohirviöiden geenisekvenssistä, jota säätelevät X ja Y kromosomit. Mikäli yksilö on XY eli mies, sekvenssi aktivoi lonkerohirviön lajityypillisiä ominaisuuksia määrittävät geenit ja passivoi niiden kanssa ristiriidassa olevat äidin lajin geenit. Vastaavasti XX eli nainen ei ilmennä mitään lonkerohirviön ominaisuuksia - ei ainakaan ensimmäisessä sukupolvessa. On joitain harvinaisia tapauksia, joissa lonkerohirviöiden tytärten jälkeläisillä on lonkerohirviön piirteitä.
Lonkerohirviöt muistuttavat kookasta ja rotevaa ihmistä. Oikeastaan ainoat konkreettiset erot ovat yläselän kyhmyt, joista kasvaa tarpeen mukaan jopa kymmenien metrien mittaisia lonkeroita. Ne ovat ikään kuin monikäyttöisiä lisäraajoja.
Rikolainen luudemoni Riha Zarrella on neljäsosaksi lonkerohirviö. Hän on harvinainen hybridi, joka on perinyt isoisältään myös lonkerohirviön ominaisuuksia. Riha Z työskentelee RikoAirilla lentoemäntänä ja kuuluu Ajan Seuraajiin. Huolimatta erikoisesta sekaverisyydestään hän on huomattavasti asiallisempi tapaus kuin kaimansa Riha Glush.
Luonnollisesti lonkerohirviöihin kohdistuu paljon ennakkoluuloja - eikä välttämättä täysin aiheetta. Suurin osa heistä on kuitenkin ihan asiallista väkeä. Mantereella, jossa Xapara sijaitsee, ei enää nykyisin elä muita lonkerohirviöitä Punataudin lisäksi. Rikossa heitä sen sijaan on enemmän ja heidän yleisin ammattinsa on maanviljelys. Näin on esimerkiksi Riha Zarrellan isovanhempien laita, joilla on maatila lähellä Rikon pohjoista Pao-satamakaupunkia. Lonkerohirviöiden erikoisesta genetiikasta johtuen Rihan enot ja isoisä ovat lonkerohirviöitä, kun taas hänen äitinsä ja tätinsä luudemoneita, kuten hänen mummonsa. Riha Z. on suvun ainoa nainen, jolla on lonkerot.
Lonkerohirviöt elävät noin 400-vuotiaiksi. Heidän kieltään sanotaan liiraksi ja se muistuttaa kieliopiltaan kohtalaisen paljon suomenkieltä. Eniten Xapara-tarinoissa kuulee sanaa thole, joka on lonkerohirviöiden haukkumasana eroctuksille. Nämä kaksi kansaa tuntevat vaistomaista inhoa toisiaan kohtaan, eivätkä viihdy toistensa seurassa.
Kuzhkailin Tuomituissa lajia edustavat lonkerosudet.
Seireenidemonit
Harvinainen demonikansa, jolla on kookkaat mustat suomusiivet ja pitkä ruoskamainen piikkikärkinen suomuhäntä. Heidät tunnetaan melko vapaamielisestä elämäntyylistään ja näistä johtuvien voimakkaiden ennakkoluulojen vuoksi monet seireenidemonit päätyvät rikollisuuden pariin. Kansa on kotoisin pieneltä saarelta, jonka väestö koostui erilaisista demoneista, eroctuksista ja lonkerohirviöistä. Aikain saatossa näiden kansojen risteymistä kehittyi tämä uusi, melko harvinaislaatuiseksi jäänyt kansa.
Seireenidemonien nimitys tulee heidän seireenilauluna tunnetusta kyvystään vietellä vastakkaisen sukupuolen edustajia (riippumatta näiden oikeasta suuntautumisesta). Ääni on oikeasti kirskuntaa ja seireenidemonin kanssa samaa sukupuolta olevat kuulevat sen sellaisena, eikä se vaikuta heihin mitenkään. Vastakkaisen sukupuolen edustajat se saa näkemään laulajan henkilönä, joka herättää heissä eniten intohimoja. He kuulevat tämän laulavan suosikkikappalettaan ja hurmioituvat lähestymään tätä vähemmän sovinnaisin aikein. (Poikkeuksiakin on, Porre Kronikoissa loitsun alle joutunut Buzle näki Arnian soittamassa viulua.) Kyseessä on hyvin voimakas loitsu, jota voidaan käyttää erilaisissa tilanteissa - vaikkapa harhautuksena taistelussa.
Kansan siivet ovat paljon järeämpää tekoa kuin esimerkiksi numerodemoneilla. Ne muistuttavat ihmismuodossa olevan lohikäärmeen suomukkaita siipiä. Kärkipiikit (eli kynnet) ovat kookkaat ja voivat tehdä hieman samankaltaista vahinkoa kuin velociraptorin kynnet, mikäli niitä käyttää aseina. Seireenidemonit ovat pitkäikäistä, hitaasti vanhenevaa kansaa. 13 ikävuoden jälkeen vanheneminen hidastuu ja ihmisen teinivuosia vastaava ikävaihe jatkuu lähes viisikymppiseksi saakka. 400-600 ikävuoden paikkeilla puhutaan keski-iästä. Kansa elää keskimäärin 700-vuotiaaksi.
Tunnetuin seireenidemoni lienee Galessen yliopiston rehtori Kirke Shiarkhan, joka elää kaksoiselämää Shigella-mafian johtonelikon ainoana naisena. Kirkellä on myös Punataudin kanssa Skylla-niminen tytär. Ropessa on esiintynyt myös koko joukko tähän kansaan kuuluvia npc-hahmoja, useinmiten alamaailman hahmoina.
Kuzhkailin Tuomituissa seireenidemonihahmot ovat seireenikoiria.
Pikkupeikot
Melko lyhyt (aikuisena 140-165 cm) ja tanakka ihmisiä muistuttava kansa, joka elää noin 500-vuotiaaksi. Pikkupeikoilla on pitkä häntä, jonka päässä on tupsu. Kansalle on ominaista leppoisa ja toimelias luonne. Heitä asuu eritoten Kazeimoksessa, jonka luoteisosassa heillä oli aikoinaan omakin pikku valtio.
Pikkupeikot ovat tavallisesti moniavioisia. Heidän luonteeseensa ei myöskään kuulu liioin haalia omistukseensa mitään ja heille on ihan normaalia, että kaverin juttuja voi itsekin käyttää lupia kyselemättä. Luonnollisesti tämä aiheuttaa yhteentörmäyksiä muiden kansojen kanssa vuorovaikutettaessa, minkä johdosta useimmat pikkupeikot elelevät mieluiten omissa yhteisöissään.
Tunnetuin Xapara-tarinoiden pikkupeikko on Shigella-mafian Cruernox, jonka pohjalta tästä perin ystävällisluontoisesta kansasta voisi saada tyystin vääränlaisen kuvan. Sivuhahmoina roolipelin puolella esiintynyt lämminhenkinen pariskunta Paula ja Rex McDozzia ovat paljon tyypillisempiä pikkupeikkoja. Lempeä aviopari majoitti Koshian ja Rubyn näiden vetäydyttyä Kazeimokseen vältelläkseen Veljien Kiltaa. McDozziat omistavat koirasafari- ja matkailuyrityksen pienessä Kakhudan kylässä. Toinen tarinoissa mainittu pikkupeikko on Rudolf Springin exvaimo Zildon Wixins. Avioliitto kuitenkin kariutui, koska fontalialaiset (kuten Rudolf) ovat huomattavasti pariuskollisempaa väkeä ja pikkupeikkojen elämäntyyli oli Rudolfille liikaa.
Kuzhkailin Tuomituissa kansaa vastaava laji ovat peikkosudet.
Kiero savolaisprofessori Ursula von Himmelstrand perusti rikollisorganisaatio Uuden Voiman jatkaakseen kieroutuneita tutkimuksiaan. Suuressa Kotilojahdissa hän auttaa eloonjääneitä piilottelemaan muilta savolaisilta, koska haluaa jatkaa näiden tutkimista. Lucasin mekaaninen käsi ja Koshian mekaaniset siivet olivat Ursulan käsialaa.
Savolaiset
Tätä kansaa ja sen taustaa sivuttiin jo hieman Dominikin hahmoesittelyssä kohdassa Dominik ja sivilisaation tuho.
Voimakas maaginen kansa, jolla on siivet (malli vaihtelee yksilöittäin), kyky hallita jotain elementtiä, sekä lukea ajatuksia. Ihonvärinä yleensä jokin kirkas, esimerkiksi sininen. Kansa on kotoisin Savo-ulottuvuudesta ja heitä elää verraten paljon kaikissa valtioissa ja yhteiskuntaluokissa.
Terra-ulottuvuuden Suomi-valtion savolaisten kanssa heillä ei tiettävästi ole mitään tekemistä. Elleivät sitten ole joskus ennenmuinoin vierailleet ja jättäneet kulttuuriperintöään ja erikoista kieltään, suattaapi olla...
Roolipelissä savolaiset joutuivat Veljien Killan vainon kohteeksi, koska eroctukset kokivat tämän voimakkaan magiakansan uhkana. Vainojen vuoksi savolaiset itse asiassa hyökkäsivät ja hävittivät sivilisaation maan tasalle. Roolipelin jatko-osa Suuri Kotilojahti sijoittuu tätä seuranneeseen post-apocalyptiseen ajanjaksoon, jossa eloonjääneet keksivät keinon hankkiutua eroon planeettaa yhä valvovasta savolaisten emoaluksesta mutanttikotiloiden avulla.
Omissa Xapara-tarinoissani savolaisia ei esiinny lukuunottamatta Velhoruhtinatarta, jossa tullaan seikkailemaan myös roolipelin aikajanoilla, sekä Senturzaa, joka on vaihtoehtoinen jatko-osa Suurelle Kotilojahdille. Omissa tarinoissani olen asettanut esimerkiksi savolaiskuningas Fezohin tilalle kirjaindemonikuningas Hizbondorin ja noin muuten vain jättänyt kaiken tähän kansaan liittyvän tarinoista pois.
Kansa on keksitty pelistä lähteneen pelaajan keksimän kansan tilalle, jottei alkujaan kyseiseen kansaan kuuluneita hahmoja, kuten Ursulaa ja Fezohia, tai kansaan liittyneitä tapahtumia, tarvinnut kokonaan kirjoittaa ulos pelistä. (Kansan nimeäminen savolaisiksi oli alkujaan Fingerpori-stripin pohjalta syntynyt vitsi, joka jäi elämään.)
Jättiläisörkit
Örkkien hieman pitkäikäisempi alalaji, jolla on pituutta 2-3 metriä. Muuten kansa muistuttaa melkolailla örkkejä. He ovat tänä päivänä melko harvinaisia ja elelevät yleensä örkkien parissa. Kansan kultakausi sijoittuu Xaparan maailman pitkässä historiassa suurtiimojen aikakauteen. Tuolloin, kuten nytkin, jättiörkit työskentelivät ammattisotureina. Toki tänä päivänä heitä voi nähdä missä tahansa ammatissa, jossa riittää tekemistä ja aktiviteettia - tylsät toimistohommat harvemmin soveltuvat tämän energisen kansan luonteeseen.
Roolipelin puolella on esiintynyt joitakin npc-jättiläisörkkejä, kuten eräs kuninkaallisiin paljubileisiin mukaan kutsuttu vartija. Tunnetuin jättiläisörkin geenejä omaava hahmo on Shigella-mafian Morgan Shiarkhan. Morganin koiraversio muistuttaa valtavaa pitkäkarvaista rottweileria, joten jättiörkkien KT-versio tuskin tulee olemaan isompi versio örkkisusista.
Kommentit