Mainitsin edellisessä kirjoituksessa "hahmoinserteistä", joita tulee välillä harrastettua mm. roolipelien puolella, joskus tarinoissakin. Kyseisen sanan taisin vääntää termistä self-insert, jolla viitataan jonkinlaisen itseensä perustuvan hahmon sijoittumista tarinaan. Tätäkin tulee harrastettua, samoin joskus saatan ottaa muista tuntemistani henkilöistä tai joidenkin muiden tarinoiden mielenkiintoisista hahmoista tahallisia tai alitajuisia vaikutteita. Joskus tämän huomaa vasta jälkikäteen ja jollei kyseessä ole mikään supervakava projekti niin yleensä nämä huomiot ovat lähinnä huvittavia. Toisinaan tulee vähän nolostuttaviakin tilanteita, kun tajuaa vaikka shipanneensa vähän yllättäviin hahmoihin tai oikeisiin henkilöihin perustuvat hahmot.

Jossain määrin väittäisin, että aina luodessaan vähänkin moniulotteisemman hahmon kirjoittaja väkisinkin sijoittaa sinne palasen itseään. Myös sellaisiin hahmoihin, joista on tarkoituksella pyrkinyt tekemään täysin erilaisia kuin millainen itse on tai mieltää olevansa. Jokin yhtymäkohta pitää löytyä, jotta pääsee sisälle hahmon pääkoppaan ja saa kiinni sen mielenmaisemasta.

Tässä tekstissä käsittelen enimmäkseen ropehahmojeni uudelleenkäyttöä erilaisina versioina, sekä hahmojen saamia taustavaikutteita fiktiivisistä hahmoista. Jokaisesta hahmosta saisi varmaan helposti omankin artikkelinsa, mutten tiedä, riittäisikö lukijoilla mielenkiinto ja oma aikani sellaisen katalogin läpikäymiseen, joten edetkäämme yleisellä tasolla. Jätän myös vähän vähemmälle analyysit itseni ja muiden oikeiden henkilöiden vaikutuksista hahmoihin. Totean vain yleisellä tasolla, että tällaisia yhteyksiä on olemassa.

Otetaampa esimerkiksi Magian Merkit RPG:n suosikkipariskuntani, Oxana ja Claudius. Claudiuksen persoonaan, asemaan ja olemukseen olen ottanut melko paljon vaikutteita Notre Damen Kellonsoittajan Claude Frollosta, (sekä kirjan, että elokuvan versioista ko. hahmosta). Myös siltä osin, että tuo hieman iäkkäänpuoleinen uros ottaa ja rakastuu hitusen pakonomaisesti itseään huomattavasti nuorempaan Oxanaan, joka alkuun (hieman ND:n Esmeraldan tavoin) kävi Claudiuksen hermoille... Jopa siinä määrin, että tuo kuolemanjumalan ylipappi koetti surmata naaraan manaamalla mustat kuolemanliekit (lol, Hellfire-viittaus) tämän niskaan. Oxana kuitenkin pelastautui kaivamalla taikahatustaan mehiläispesän.

Iloinen hassuttelijani ja peloton seikkailijani Oxana perustuu liutaan erilaisia hahmoja. Alkujaan tehdessäni hahmoa hahmogeneraattorilla sain tuosta violetista silinterihatusta idean, että hahmolla voisi olla samaa hitusen hullunkurista tyyliä (ja toisaalta karismaa) kuin Blue Exorcist -sarjan Mephisto Phelesillä. Ja kenties tiettyä synkkyyttä. Toinen silinterihattupäinen taikoja, jonka hattu toi mieleeni, oli Muumilaakson Taikuri. Tuolta hahmolta halusin lainata tiettyä mystiikkaa ja ehkäpä ripauksen intohimoa tavoitteisiinsa... Kuin myös kumman ja ehkä rahtusen pelottavan ulkokuoren alta löytyvän myötätuntoisuuden ja hyväsydämisyyden. Tällaisten vanhempien mieshahmojen ominaisuuksien esiintuominen nuoressa naishahmossa on toki osoittautunut hitusen haastavaksi ja ehkä voidaan puhua enemmän inspiraatiosta kuin varsinaisista vaikutteista, saati insertoinnista... Toisaalta Oxanassa näkyy myös ripaus Xaparan Arnia-hahmoani, joka taas on niin ikää paljolti Frollosta inspiroidun Moxx-hahmoni nuori vaimo. Tietyllä tapaa Claudiuksen ja Oxanan voisikin nähdä jonkinlaisena koirainserttinä Moxxista ja Arniasta, joskin hahmojen luonteissa on myös paljon eroja.

Mennäkseni varsinaisiin hahmoinsertteihin... Aloittakaamme Magian Merkkien Scabulasta, Claudiuksen oppipojasta. Hahmo perustuu aika suoraan Xaparan hahmooni Buzle Narishiin, mitä tulee luonteeseen ja osittain myös ulkonäköön. Alkuperäinen Buzle on pimeydenvelholuudemoni, jolla on melko sairas ja sadistinen luonne. Luudemonit kykenevät näkemään aaveita ja luomaan taikaluurankoja. Magian Merkeissä Scabula on kuolemanjumala Oscuron kunnianhimoinen pappiskokelas. Oscuron papit kykenevät juurikin manaamaan aaveita esiin, sekä tekemään ruumiista manauksillaan eläviä kuolleita eli zombeja. Jotkut Scabulan luomat zombit ovat pelkkää luuta, mikä on viittaus tuon alkuperäisen hahmon kykyihin. Scabula itse asiassa on Buzlen salanimi, jota hän käyttää alamaailmassa ja internetissä. (Scabula tarkoittaa latinaksi lapaluuta, mikä on myös Buzlen nimen luudemonikielinen merkitys ja viittaa hänen nimikkoluuhunsa.)

Buzleen taasen on tullut vaikutteita monesta eri tahosta. Jonkinasteisia häivähdyksiä olen havaitsevinani mm. DotA2:n Rikistä (olemus&ääni), Dragon Ballin Vegetasta (häijy ja häikäilemätön pikku lihaskimppu, samankaltainen hermorakenne, köh), lordi Voldemortista (vallanhalu, punaiset silmät, kokeilunhalu hyvin kieroutuneessa pimeyden taikuudessa?), Dragon Lancen Raistlinista (loputon mielenkiinto opiskella magiaa kyseenalaisiltakin osin, jotain niistä olemuksen rauhallisemmista ja kenties esim. sarkastisesta puolesta?) ja varmaan monista muistakin tahoista. Buzlen mielenmaisemaan olen mm. lainannut tahallani erään tuntemani henkilön toisinaan heittämää vähän ns. deepimpää shittiä hitusen pilke silmäkulmassa.

Scabula Magian Merkeissä on ollut minulle tilaisuus kurkistaa tietyllä tapaa Buzlen nuoruuteen. Millaista hänen elämänsä on ollut ennen kuin hänestä tuli mahtava velho ja yhteiskunnan luopio. Epäilisin, että tällainen polku saattaa myös odottaa ylipappiuteen ja Santosin johtajuuteen tähtäävää Scabulaa, ellei hän malta pysyä kaidalla polulla ja uskollisena palvomalleen Oscuro-jumalalle. Mistä pääsemmekin näppärästi seuraavaan insert-hahmooni, luopioylipappi Grigoriin.

Claudiuksen edeltäjä, 18-vuotias (eli ikivanha) irlanninsusikoiraa muistuttava Grigori, perustuu osittain Grigori Rasputiniin tai ehkä enemmän hänen pohjaltaan luotuihin fiktiivisiin tarinaversioihin. Tai ainakin olen pyrkinyt lainaamaan jotain keskeistä ideaa ja olemusta tuosta sangen kiehtovasta hahmosta. Grigori karkoitettiin Santosista kauan sitten, sillä tuolla Oscuron ylipapiksi nousseella, alkujaan Magista (Oxanan kotilauma) kotoisin olleella uroksella oli kammottava kyky imeä itselleen nuorten hyväuskoisten koirien elinvoima ja hän jäi kiinni näistä kammottavuuksista. Grigorin taustatarinaan olen lainannut elementtejä Rasputinin tarinasta mm. luottamussuhteena lauman johtajattareen tämän sairasta pentua auttamalla kuin myös hahmon lukuisiin seikkailuihin vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa.

Jottei mene aivan pelkäksi Magian Merkit RPG -postaukseksi, otetaampa mukaan myös tuore Tähtien johdatuksen soturikissahahmoni Kiilutassu.

Jostain syystä minua jaksavat kerta toisensa jälkeen kiehtoa erilaiset psykopaattihahmot, joilta puuttuu normaali tunne-elämä empatiakykyineen ja tilalla toisinaan jopa suoranainen tarve vahingoittaa muita. Xaparassa tällaisia hahmoja ovat esimerkiksi Buzle Narish, Shuram Karma, Sterno Priash ja Shigella-mafian porukka. Kolme ensin mainittua eroavat toisistaan mm. sadismin asteen ja ilmenemistavan, sekä oman todellisen mielenlaadun piilottelun suhteen. Sterno on kehittänyt lähes virtuoosimaisen tavan esittää tavanomaista mukavaa kaveria, mutta on todellisuudessa itsekäs ja häikäilemätön oman edun tavoittelija. Buzle on alamaailmassa eläessään saanut tilaisuuden päästää oman raivohullun puolensa hallitusti esiin. Mies nauttii tappamisesta ja kiduttamisesta, sekä saattaa reagoida vaikkapa loukkaavaan käytökseen liioitellun agressiivisesti. Shuramilla ei ole viehtymystä väkivaltaan, mutta hän ei toisaalta vaivaudu piilottelemaan sitä, ettei "välitä ...ttuakaan" toisten tunteista ja päin vastoin nauttii aiheuttaessaan monenmoista draamaa. Shuram on lisäksi juoppo nymfomaani ja ehkä hitusen itsetuhoinen ja jos se on psykopaatille mahdollista niin.. masentunut?

Miten nämä hahmot liittyvät uuteen soturikissahahmooni? No... Päätin ympätä tiettyjä piirteitä kaikista kolmesta söpöön valkeaan pikku kisuneitiin. Sternon tavoin hän pitää yllä tavallisen tallaajan kulissia, joskin omaa shurammaisen kevytkenkäisen (tai kevyttassuisen) asenteen kolleihin. Sisimmässään Kiilutassu omaa kuitenkin tarpeen tappaa. Hahmo on pohjimmiltaan Buzle-insert, mutta omaa sopivissa määrin piirteitä noista kahdesta muusta hahmosta. Jonkinlaisia vaikutteita hahmon ideointiin liittyen mm. tämän tapoihin peittää rikoksensa otin Dexter-sarjan päähenkilöstä.

Edellä mainituista irrallisena lisänä vielä, että hahmolla on muutama hänelle hyvin todellinen sivupersoona. En osaa suoralta kädeltä nimetä mitään itselleni tuttua hahmoa, jolla olisi tällainen ominaisuus, mutta varmasti näitäkin hahmoja on pilvin pimein.

Vinksalleenmenoon on yleensä jokin varhaisessa kehitysvaiheessa vaikuttanut tekijä. Buzlen ja Shuramin ajattelen olleen häiriintyneitä pienestä saakka, mutta Sternolla on ollut melko traumaattinen varhaislapsuus ja niin on ollut Kiilutassullakin. Koko idea hahmoon tuli, kun toinen pelaaja suunnitteli hahmoa, joka on karannut pentutehtaasta ja kyseli, haluaako joku suunnitella tämän kanssa karanneen pennun. Voisiko kissalle kamalampia synnyinolosuhteita kuvitella?

Vastapainona rohkeille sankarihahmoille on välillä jännää kehitellä tällaisia pahastikin roistomaisia hahmoja, sekä taustoittaa, mistä nuo muihin kohdistuvat ikävät toimintatavat kumpuavat.

Loppuun pienenä kevennyksenä, vastapainoksi yllä esitellyille synkille hahmoille, Varjotähti-ropeen kehittämäni kissa, liian nuorena Myrskyklaanin päälliköksi päässyt kirkasotsainen ja oikeudenmukainen Kultatähti. Tämä hiukan kieli poskella luotu nuori naarashahmo omaa melko naiivin lapsekkaan sankaruuskompleksin, tarpeen toimia oikein ja puuttua vääryyksinä pitämiinsä asioihin enemmän kuin hänelle kuuluisi. Hahmon jujuna on se, että tällainen käytös aiheuttaa itse asiassa haittaa hänelle ja kissoille hänen ympärillään, mutta Kultatähti on niinsanotusti oman erinomaisuutensa sokaisema. Lainasin ihan surutta ulkonäköä myöten hahmoon piirteitä Gingan Weediltä ja Hopeanuolelta ja tavoitteenani on hahmolla ikään kuin parodisoida sitä, etteivät nuoret ja idealistisen oikeudenmukaiset johtajat välttämättä olekaan niin hieno juttu kuin sankaritarinat antavat meidän ymmärtää. Taustalla voinee nähdä myös joitain etäisiä viittauksia tosielämään.

Tämä artikkeli nyt käsitteli noita hiukan synkempiä hahmoja, mutta noin yleisesti tykkään pelata laidasta laitaan erilaisilla hahmoilla - kunhan niistä löytyy jonkinlaista särmää ja epätäydellisyyttä. Pientä tai isompaa sellaista. Ja toisaalta, katalillakin roistoilla on kiva olla joku inhimillisempi puoli, mistä saada hieman otetta.

Mikäli lisää tämäntyyppisiä pohdintoja kiinnostaa lukea niin kommenteissa kannattaa mainita! Samaten, jos haluaisitte lukea lisää jostain tässä tai aiemmin mainitsemastani hahmosta niin kirjoitan kyllä niistä ihan mielelläni. (Ja saatampa tehdä sen pyytämättäkin, jos sille päälle satun, hah hah.)