Spoilerivaroitus!

Aloitin tässä katsomaan Leijonakaartin kolmatta tuotantokautta jaksoilla 1 ja 2, joissa Jylhämaan ja Scarin joukot ottavat viimein kunnolla yhteen. Täytyy sanoa, että tämä toi vahvasti mieleeni Ruohometsän kansan piirretyn tv-sarjan juonikäänteen, jossa Watershipin kaniinit tuhoavat Efrafan. Jotenkin tuntuu aina vähän kyseenalaiselta, että hyvikset lähtevät hyökkäyssotaan ja se esitetään taisteluna oikeudenmukaisuuden puolesta.

Kolmoskauteen liittyy monia virkistäviä seikkoja aiempaan verrattuna. Esimerkiksi hahmoissa nähtävä pieni varttuminen aiempaan verrattuna ja monet muut käänteet. Sekä sarjassa aiemmin pääpahiksina olleiden hyeenojen kääntyminen hyvisten puolelle, mikä toi varsinkin Janjaan uutta syvyyttä hahmona.

Päästiin myös kurkistamaan uusiin mielenkiintoisiin yksityiskohtiin Leijonakuningas-versumissa, kuten miten Scar sai arpensa.

Jaksoissa olleet kappaleet eivät olleet musiikillisesti oikein mistään kotoisin, mutta tekivät tehtävänsä viedessään juonta eteenpäin. Eri hahmot matkan varrelta olivat myös mukavasti esillä ja juoni monipuolinen, joskin ennalta arvattava. Tuo Scarin menneisyyskertomuksessa esiintynyt leijona oli mielenkiintoisen oloinen hahmo, hänestä olisi jännittävää kuulla joskus lisää.

Hahmojen jakautuminen lajien mukaan hyvisten tai pahisten puolelle häiritsee edelleen. Esimerkiksi kaikki liskot ja sakaalit olivat pahiksia. Hyeenoissa tavallaan toimi se, että osa oli pahiksia ja osa hyviksiä (siellä häiritsi aiemmin lähinnä hahmojen sukupuolijakauma hyvisten ja pahisten välillä). Krokotiilit taisivat olla Janjan puolenvaihdoksen jälkeen ainoa laji, jota taisteli kummankin riveissä. Kummastelen myös vähän, miksi hyeenat ja muut Jylhämaan ulkopuolella olevat lajit joutuivat jäämään sinne kuivalle, karulle alueelle edelleen, vaikka lupasivat kunnioittaa Elämän tietä.

Sisi ni sawa -kappaleella vitsailtiin paljon ja muunmuassa Janjan kuultiin laulavan sitä kahdesti. Repesin aika pahasti, kun Scar alkoi laulaa sitä Kionille tämän saatua samantapaisen arven kuin hänelläkin. Hauska viittaus vanhaan jaksoon ja yhteen niistä sarjan hyvistä biiseistä. Olisipa näissäkin jaksoissa ollut jokin uusi musiikillisesti hyvä biisi. Oli myös aika hilpeä kohta, kun Janja lauloi kappaletta Simballe ja Kionille.

Jään mielenkiinnolla seurailemaan, miten sarja jatkuu. Seuraavat jaksot käsittelevät ilmeisesti Leijonakaartin matkaa Elämän Puun luo, jotta kaksi kaartilaista voisivat parantua taistelussa Scaria vastaan saamistaan vammoista. Tässä on se harmillinen puoli, ettei nyt ensimmäisissä jaksoissa paljon nähtyjä hyeenoja ehkä näy... Minusta olisi kyllä kiehtovaa nähdä, miten asiat Jylhämaan ulkopuolella lähtevät sujumaan uuden järjestyksen myötä.

Pakko mainita erikseen nämä Scarin vakoojina toimineet skinkit, jotka ovat olleet kiva lisäys sarjan hahmokaartiin. Yksi esimerkki lajeista, jotka esitetään yksinomaa pahisten puolella olevina.

Tunnustan, etten ole esimerkiksi sarjan kakkoskautta jaksanut katsoa kovinkaan paljon. Tuntuu siltä, että hyeenojen vastarintaliikkeestä kertovan jakson jälkeen hyeenat on unohdettu sivuun ja oikeastaan itseäni kaikenlaiset diipadaapasivuhahmojen kohtaamiset ovat alkaneet hieman väsyttää. Nyt, kun kolmoskaudella lähdettiin kokonaan pois Jylhämaasta vähän pelottaa, että taas käy samoin. Noissa sivuhahmoissa on usein se ongelma, että ne jäävät aika pinnallisiksi ja teennäisiksi... Yritän kuitenkin antaa kolmoskaudelle mahdollisuuden ja katsoa sitä läpi avoimin mielin.