Minä, vannoutunut eläinsarjojen ystävä, otin nyt projektiksi katsoa muutamia ihmisistä kertovia sarjoja. Pääasiassa luvassa on animea, mutta kenties jotain muutakin. Olen aika pitkään vältellyt pelkistä ihmisistä kertovia sarjoja, mutta hei, ihminen on kädellisiin kuuluva nisäkäs, selkärankainen, siis osa eläinkuntaa, joten eiköhän ihmissarjoistakin voi eläinfiktiota käsittelevään blogiin kirjoittaa? Ne, joita nämä kirjoitukset eivät kiinnosta, voivat toki vapaasti sivuuttaa ne. ;)

Lienee turha mainitakaan, mutta kirjoitukset tulevat sisältämään hieman spoilereita.

Ensimmäisenä käsittelyyn tulee Hellsing Ultimate, jonka katsoin vihdoin ja viimein kokonaan läpi. Tätä sarjaa en ollut suinkaan vältellyt siksi, etteivät siinä seikkaile nelijalkaiset, vaan koska sitä ei ollut saatavilla kokonaan suomeksi. Vielä enemmän kuin ihmisille, olen ollut allerginen englanninkielelle, mutta päätin korjata asennettani tässäkin suhteessa.

Ultimaten, joka myös OVAna tunnetaan, lisäksi Hellsingistä on myös TV-sovitus, mihin olen ajatellut tutustua joskus myöhemmin. Kumpikin sarja perustuu Hellsing-mangaan, joskin Ultimate seuraa sitä huomattavasti uskollisemmin, sillä tv-sarjaa tehtäessä manga ei ollut vielä edennyt kovin pitkälle.

Hellsingin suhteen minua on aina itkettänyt, ettei tämän animoinut studio ollut asialla, kun Ginga Densetsu Weediä animoitiin. Piirtojälki on yksinkertaisesti upeaa ja sopii hyvin dramaattiseen ja väkivaltaiseen sarjaan. Mitä nyt jotkut 3D-efektit, muunmuassa hivenen pinkki veri joissain jaksoissa, vähän pistivät silmään.

Sarjan luoni lyhykäisyydessään on englantilaisen Hellsing-organisaation taistelu vampyyreja vastaan. Sarjan päähahmo Alucard on vampyyri itsekin ja toimii organisaation vampyyrintuhoaja-agenttina. Vampyyrien maailmassa Alucardin voimat ovat vertaansa vailla - onhan hän aikoinaan ollut mahtava vampyyrien kuningas, Dracula, jonka Hellsing-organisaation johdon esi-isä Abraham Van Hellsing aikoinaan kukisti ja orjuutti. Näinollen Alucard tottelee ainoastaan Hellsing-suvun pääperillistä, joka tällä haavaa on nainen nimeltään Sir Integra Fairbrook Wingates Hellsing.

Vampyyrien randomit hyökkäykset lisääntyvät äkkiä Iso-Britanniassa ja eräässä niistä on Seras Victoria -niminen poliisinainen vähällä menettää henkensä. Alucardin luoti haavoittaa Serasta kuolettavasti tämän pelastaessa hänet vampyyrilta, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jää muuttaa Seras niinikää vampyyriksi.

Näin on sarjan niinsanottu pääkolmikko kasassa. Mukana tottakai myös Hellsingin hovimestari Walter, joka ei ole niin herttainen ja vaaraton vanha ukkeli kuin äkkiseltään voisi ajatella. Sarjassa putkahtelee esiin toinen toistaan kiehtovampia ja siistimpiä hahmoja, joista ei voi muuta kuin tykätä. Itselläni ilmenee suoranaista vaikeutta asettaa hahmoja mihinkään erityiseen paremmuusjärjestykseen.

Alucard saa siis Seraksen apurikseen ja Walterin aseistamina kaksikko lähtee tuhoamaan ympäriinsä ihmisiä zombikätyreiksi muuttavia vampyyreja Sir Integra Hellsingin komennossa. Vähitellen selviää, että hyökkäysten takana on natsiorganisaatio Millenium, joka on toisesta maailmansodasta alkaen odotellut tilaisuuttaan viedä loppuun alkuperäiset suunnitelmansa.

Kolmantena osapuolena häärii niinikää vampyyreja tuhoava Vatikaanin Iscariot -organisaatio, joka katolilaisena on yhtälailla myös protestanttisia englantilaisia vastaan. Loppupuolen mätöissä Lontoon kaduilla taistelevat natsivampyyrit ja vatikaanin joukot. Olin onnistunut juuri hiljattain ennen Ultimaten katsomista käymään Lontoossa, mikä antoi mielenkiintoisen säväyksen näiden jaksojen katsomiseen. Aiheutti lievän snortauksen, kun sekä natsien, että vatikaanin joukkojen pommitettua kaikki tunnetut mestat tuusan nuuskaksi oli London Eye vielä loppupuolella pystyssä. Olimme ehtineet siinä kavereiden kanssa käydessämme naureskelemaan, kun se oli jossain äänestetty maailman turhimmaksi nähtävyydeksi. Ilmeisesti Millenium ja Iscariot olivat samaa mieltä, kun kukaan ei edes vaivautunut pommittamaan sitä nurin!

Pääasiallisesti Hellsing Ultimaten animoinnista loistaa vaivannäkö ja animaatiojälki on silmiähivelevää. Sarjaan on kuitenkin upotettu jonkin verran outoja huumoripätkiä, jotka tuntuvat usein hyvin irrallisilta ja asiaankuulumattomilta. Osa niistä toi animaatiojäljeltään mieleen opiskelijaprojektit ja joidenkin kestäessä hyvin hyvin pitkään tuli olo, että jaksoa tehdessä olisi aika ja budjetti loppunut kesken ja jaksoon on häthätää väännetty jotain turhaa täytettä, jota ilman se olisi lyhyempänäkin ollut parempi..

Niin tai näin, suosittelen ehdottomasti sarjaa kaikille, jotka eivät pelästy väkivaltaa ja häröyksiä, vaan joille vakavaluontoinen toiminta kera vähän karumman fantasian maistuu. Myöskään kaltaiseni eläinten ystävän ei tarvitse jäädä nuolemaan tyhjiä tassuja, käyttäähän Alucard välillä taisteluissa Baskervillen koira -muotoa ja onhan natsijärjestön Schrödingerillä herttaiset korvat ja häntä. (Kyseinen hahmo pohjautunee Schrödingerin kissa -teoriaan.)

Sarjan aseet ovat niinikää jotain kaunista ja vaikka yleensä pidän sarjoista, joissa teräväkyntiset ja -hampaiset petoeläimet raatelevat toisiaan tai korkeintaan sotureilla on tyylikkäitä miekkoja ja taistelukirveitä, Hellsing-sarjan tuliaseet ovat aika kuolattavaa tavaraa tyylikkäine animaatiototeutuksineen. Myös sarjan hahmojen erinäiset erikoiskyvyt ovat mielenkiintoisia ja tyylikästä seurattavaa.

Loppukevennyksenä pakko linkata Duppinaattorien hauska "suomiduppiväännös" Helvetti Soikoon!