tiistai, 20. elokuu 2019

Suomen Disney-fanit

Lisäsin linkkilistaan somekohdan ja sinne ensimmäisenä linkitin Suomen Disney-fanien Discord-kanavan, jonne itsekin kuulun ja jossa on ihan mukava meno. :)

perjantai, 16. elokuu 2019

Leijonakaartin kolmoskausi!

Spoilerivaroitus!

Aloitin tässä katsomaan Leijonakaartin kolmatta tuotantokautta jaksoilla 1 ja 2, joissa Jylhämaan ja Scarin joukot ottavat viimein kunnolla yhteen. Täytyy sanoa, että tämä toi vahvasti mieleeni Ruohometsän kansan piirretyn tv-sarjan juonikäänteen, jossa Watershipin kaniinit tuhoavat Efrafan. Jotenkin tuntuu aina vähän kyseenalaiselta, että hyvikset lähtevät hyökkäyssotaan ja se esitetään taisteluna oikeudenmukaisuuden puolesta.

LK3seas_01.jpg

Kolmoskauteen liittyy monia virkistäviä seikkoja aiempaan verrattuna. Esimerkiksi hahmoissa nähtävä pieni varttuminen aiempaan verrattuna ja monet muut käänteet. Sekä sarjassa aiemmin pääpahiksina olleiden hyeenojen kääntyminen hyvisten puolelle, mikä toi varsinkin Janjaan uutta syvyyttä hahmona.

Päästiin myös kurkistamaan uusiin mielenkiintoisiin yksityiskohtiin Leijonakuningas-versumissa, kuten miten Scar sai arpensa.

LK3seas_05.jpg

Jaksoissa olleet kappaleet eivät olleet musiikillisesti oikein mistään kotoisin, mutta tekivät tehtävänsä viedessään juonta eteenpäin. Eri hahmot matkan varrelta olivat myös mukavasti esillä ja juoni monipuolinen, joskin ennalta arvattava. Tuo Scarin menneisyyskertomuksessa esiintynyt leijona oli mielenkiintoisen oloinen hahmo, hänestä olisi jännittävää kuulla joskus lisää.

LK3seas_02.jpg

Hahmojen jakautuminen lajien mukaan hyvisten tai pahisten puolelle häiritsee edelleen. Esimerkiksi kaikki liskot ja sakaalit olivat pahiksia. Hyeenoissa tavallaan toimi se, että osa oli pahiksia ja osa hyviksiä (siellä häiritsi aiemmin lähinnä hahmojen sukupuolijakauma hyvisten ja pahisten välillä). Krokotiilit taisivat olla Janjan puolenvaihdoksen jälkeen ainoa laji, jota taisteli kummankin riveissä. Kummastelen myös vähän, miksi hyeenat ja muut Jylhämaan ulkopuolella olevat lajit joutuivat jäämään sinne kuivalle, karulle alueelle edelleen, vaikka lupasivat kunnioittaa Elämän tietä.

LK3seas_03.jpg

Sisi ni sawa -kappaleella vitsailtiin paljon ja muunmuassa Janjan kuultiin laulavan sitä kahdesti. Repesin aika pahasti, kun Scar alkoi laulaa sitä Kionille tämän saatua samantapaisen arven kuin hänelläkin. Hauska viittaus vanhaan jaksoon ja yhteen niistä sarjan hyvistä biiseistä. Olisipa näissäkin jaksoissa ollut jokin uusi musiikillisesti hyvä biisi. Oli myös aika hilpeä kohta, kun Janja lauloi kappaletta Simballe ja Kionille.

LK3seas_04.jpg

Jään mielenkiinnolla seurailemaan, miten sarja jatkuu. Seuraavat jaksot käsittelevät ilmeisesti Leijonakaartin matkaa Elämän Puun luo, jotta kaksi kaartilaista voisivat parantua taistelussa Scaria vastaan saamistaan vammoista. Tässä on se harmillinen puoli, ettei nyt ensimmäisissä jaksoissa paljon nähtyjä hyeenoja ehkä näy... Minusta olisi kyllä kiehtovaa nähdä, miten asiat Jylhämaan ulkopuolella lähtevät sujumaan uuden järjestyksen myötä.

LK3seas_06.jpg

Pakko mainita erikseen nämä Scarin vakoojina toimineet skinkit, jotka ovat olleet kiva lisäys sarjan hahmokaartiin. Yksi esimerkki lajeista, jotka esitetään yksinomaa pahisten puolella olevina.

LK3seas_07.jpg

Tunnustan, etten ole esimerkiksi sarjan kakkoskautta jaksanut katsoa kovinkaan paljon. Tuntuu siltä, että hyeenojen vastarintaliikkeestä kertovan jakson jälkeen hyeenat on unohdettu sivuun ja oikeastaan itseäni kaikenlaiset diipadaapasivuhahmojen kohtaamiset ovat alkaneet hieman väsyttää. Nyt, kun kolmoskaudella lähdettiin kokonaan pois Jylhämaasta vähän pelottaa, että taas käy samoin. Noissa sivuhahmoissa on usein se ongelma, että ne jäävät aika pinnallisiksi ja teennäisiksi... Yritän kuitenkin antaa kolmoskaudelle mahdollisuuden ja katsoa sitä läpi avoimin mielin.

LK3seas_08.jpg

LK3seas_09.jpg

tiistai, 23. heinäkuu 2019

Uusi Leijonakuningas

Kävin nyt viikonloppuna katsomassa Leijonakuninkaan uuden live action -version Turun Finnkinon ISENSE-salissa ja pakko todeta, että komeaa katsottavaa oli.

Nyt ensi alkuun niille, jotka eivät vielä ole kyseistä elokuvaa nähneet: SPOILERIVAROITUS

Elokuva nimittäin poikkeaa monilta yksityiskohdiltaan alkuperäisestä ja haluan ne toki käydä tässä läpi. Mikäli haluat jättää yllättymisen varaa niin suosittelen lukemaan tämän blogauksen vasta elokuvan katsomisen jälkeen! :)

Nyt alkuunsa sanon, että itse en kuulu niihin, joita jotenkin harmittaisi näiden uusien versioiden teko - kunhan ne tehdään hyvin. Olen kai Ruohometsän kansan uusien versioiden kanssa käynyt läpi sen vaiheen, ettei mikään vanha tarina ole pyhä ja uusissa versioissa voi olla vanhaan nähden jotain hyvääkin.

Tässä versiossa oli vaikuttavuus ihan omaa luokkaansa. Varmasti toki erikoiselokuvasalikin antoi siihen oman lisänsä, mutta leijonien karjaisut saivat suorastaan kylmät väreet kulkemaan selkäpiissä!

LKr08.jpg

Graafisesti tarkasteltuna elokuva on pääasiassa todella kaunista katsottavaa. Tosin paikoitellen olin havaitsevinani pientä laiskuutta. Esimerkiksi Can you feel the love tonight -kohtauksessa on koko ajan päivä - eikö jaksettu alkaa tekemään kaunista iltahämyvalaistusta 3D-lavasteisiin? Pakko myös yhtyä siihen, mitä Nara kirjoittaa Katkera Kuu -elokuvablogissaan: hahmoista olisi voinut tehdä paljon ilmeikkäämpiäkin. Tarvittaessa myös realismin kärsimättä, mutta itse olen sitä mieltä, että hiiteen realismi, kun on kyse kaukana todellisten eläinten käyttäytymistä kuvaavasta tarinasta. En myöskään ymmärrä, miksei esimerkiksi Scarin harja voinut olla musta - esiintyyhän luontodokumenteissakin liuta mustaharjaisia leijonia.

LKr01.jpg

Juonen suhteen oli haluttu selvästi paikkailla joitakin aukkoja, mitä fanit ovat vuosien varrella vanhasta elokuvasta. Esimerkiksi Dark Theories About The Lion King That Change Everything -videossa esitettiin teoria, että Zazu olisikin todellisuudessa petturi. Yhtenä pointtina oli, ettei neuvonantajalintu kerro kellekään Scarin estäneen häntä menemästä hakemaan apua - uudessa versiossa Scar nimenomaan sanoi Zazulle menevänsä Mufasan ja Simban avuksi ja pyysi tätä hakemaan muun lauman avuksi. Zazun myös näytettiin auttavan Sarabia ja muita leijonia Scarin hirmuvallan aikana, aivan kuin olisi haluttu poistaa pohjia juuri tältä kyseiseltä teorialta. (Toisaalta... Nyt siihen jäi uusi aukko, koska Scar valehteli naaraille, ettei ehtinyt kanjonille ajoissa ja he olivat jo kanjonilla Scarin kehottaessa Zazua hakemaan apua, hmm....)

LKr04.jpg

En tiedä, onko ketään muuta kuin minua koskaan häirinnyt se, että Timon, Bumba ja ötökät näyttävät asuvan paratiisiviidakossa keskenään ilman muita eläimiä kuin sinne muuttava Simba. Tämä asia oli korjattu varsin mukavalla tavalla ja Timonin ja Bumban seuraksi oli lisätty kokonainen joukko huolettomia hyönteis- ja kasvinsyöjiä. Oli myös hauska nähdä petoeläin Simban vuorovaikutusta saaliseläinlajeja edustavien yhteisöläisten kanssa. "Viidakossa nukkuu jellona" -kappale oli todella sympaattinen näiden muiden eläinten ollessa siinä mukana.

Myös Timonin ja Bumban motiiveja ottaa Simba suojelukseensa näytettiin vähän selkeämmin. Timonin tapaa lytätä kaikki Bumban syyksi suorastaan hangattiin korviin niin, että se tulee jopa kiusallisen selväksi. Bumba oli hahmona paljon sympaattisempi kuin piirretyssä, mutta Timon - samaten kuin kaksi muutakin vanhan elokuvan suosikkihahmoani - eivät olleet toteutukseltaan ehkä sieltä parhaasta päästä. (Tosin pari kertaa jokin hahmon olemuksessa toi hauskasti mieleeni Guardians of the Galaxyn Rocketin.)

LKr05.jpg

Niinikää lopputaistelussa näytettiin hauskemmalla ja ehkä myös vähän loogisemmalla tavalla, miten Bumba muuttuu pakenevasta saaliseläimestä pelottavaksi vastustajaksi hyeenojen kutsuttua häntä tukevaksi.

Parissa kohtaa ruutuaikaa tuhlattiin minun ja seurassani leffaa katsoneiden mielestä vähän liikaa sivuseikkoihin. Muunmuassa alussa sen pienen hiiren loputtomat seikkailut ja vieläkin puuduttavampi taisi olla Simban karvatupon monivaiheinen matka muunmuassa kirahvin suoliston läpi Rafikin tutkittavaksi. Toki jälkimmäisessä päästiin kivasti näkemään Afrikan lajikirjoa ja ekosysteemiä, mutta... Olisin ehkä senkin aikaa katsellut mieluummin, mitä päähahmot tai pahikset puuhaavat. Ja Rafikista puheenollen, olisi ollut hauska nähdä hänet loistamassa taistelussa samalla tyylillä kuin piirretyssä. Nyt apinaukko vain mätkii hyeenoja kepillään tylsän oloisesti.

Scar on jakanut paljon mielipiteitä fanien keskuudessa. Uusi Scar on paljon vaikuttavampi, pelottavampi, karismaattisempi ja katu-uskottavampi kuin piirretyn lähes koomisen luihu ja ylimielinen Scar. Uuden version Scar ei tunnu omaavan yhtä läheistä suhdetta hyeenoihin kuin millaisen kuvan piirretystä saa.

LKr02.jpg

Be Prepared -kappaleen toteutus oli itselleni elokuvan isoin pettymys. Siinä ei edes kunnolla laulettu. (Ja MISSÄ oli hyeenojen ihku marssikohtaus?!) Ymmärtäisin, jos tämä olisi tyylillisesti kuulunut koko uuteen elokuvaan, mutta kaikki muut laulut olivat suhteellisen musiikillisia ja alkuperäisten versioidensa tapaisia niin miksi elokuvan kohokohtana toiminut pahisten ainoa kappale piti muuttaa suurin piirtein runonlausumiseksi?

Oli pahiksissa hyvääkin. Hyeenafanina pidin todella paljon siitä, miten Senshistä oli tehty paljon vaikuttavampi ja karismaattisempi matriarkkahahmo, joka on Scarille pikemminkin liittolainen kuin alainen. Senshin katkeruus leijonia kohtaan on lähes käsinkosketeltavaa koko elokuvan ajan ja hahmo toimii minusta todella hienosti omassa isommassa roolissaan läpi elokuvan. Myös Nalan ja Senshin yhteenotto lopputaistelussa oli hieno lisä - pääsevät vähän naarashahmotkin toiminnan keskiöön.

Hyeenat noin ylipäätään ovat saaneet enemmän ruutuaikaa ja näemme jopa hyeenat ja Scarin (?!) saalistamassa Scarin hallitsemassa autioituvassa Jylhämaassa. Se, mikä ei itseeni hyeenoissa purrut, oli Timonin ja Scarin ohella pitkäaikaiseen lempihahmokaartiini kuuluvan Banzain, sekä hyeenakolmikkoon kuuluvan ja Edin toteutus. Kaksikon aito toimiva hauskuus oli korvattu sillä, että sekopäisen käkättämisen sijaan Ed yrittää lähinnä lähennellä Banzaita (??) ja tämä ärisee tälle henkilökohtaisesta tilastaan. Porukkaan oli ynnätty myös neljäs hyeena, joka kohtasi traagisen lopun jahdatessaan Simbaa muiden kanssa Mufasan kuoltua putoamalla jyrkänteeltä. Hassu kaktusbeba -kohtauskin oli siis muutettu paljon traagisemmaksi.

Jylhämaan kuivumista selitettiin selkeämmin sillä, että Scar ja hyeenat saalistavat liikaa ja ajavat laumat sillä pois. Vaikka kyseessä on satu niin jotenkin silti harmittaa, että hyeenoista annetaan edelleen tällainen kuva. Vähän siinä joutui katsojana miettimään, miten se kasvinsyöjien kaikkoaminen saa kasvit kuolemaan, kunnes iski oivallus: "niin joo, gnut sun muut eivät enää kaki siellä niin ruohokin katoaa ilman lannoitetta..."

LKr06.jpg

Elokuvassa nähdään noin muutenkin enemmän, millaista esimerkiksi lauman naarailla on Scarin hallinnossa. Sarabi joutuu painostuksen alaiseksi, kun Scar haluaisi tämän kumppanikseen. Tämä oli siinä mielessä vähän yllättävä veto, että Leijonakuninkaan alkuperäisessä käsikirjoituksessa uusi kuningas iskee silmänsä täysikasvuiseksi varttuneeseen Nalaan. Tämä elokuvasta poistettu kohtaus on muunmuassa Leijonakuningas-musikaalissa ja toimii Nalan motiivina häipyä Jylhäkalliolta. Kohtaus löytyy myös uudelleenanimoituna Youtubesta.

Alkuperäisessä versiossa en ole liiemmin pitänyt Nalasta hahmona (turhan neitimäinen, vaikka onkin vahva hahmo), mutta tässä versiossa pidin hahmosta huomattavasti enemmän sekä pentuna, että aikuisena. Hahmo osoittaa huomattavasti enemmän asennetta ja on myös enemmän esillä. Scarin hallintoaikana ainoa leijonista, joka haluaisi tavalla tai toisella korjata tilanteen muiden naaraiden möllöttäessä passiivisina. Hieman häiritsi tosin, että leijonanaaraat nähtiin ainoastaan makolemassa luolalla. Alkuperäisessä versiossahan Scar nimenomaan pakotti lauman naaraat saalistamaan, nyt nämä näyttivät vain pönöttävän jonkinlaisina vankeina. Tuli puolison kanssa vitsailtua, että ellei Scar olisi Sarabia painostaakseen alkanut säännöstellä naaraiden ruokaa, olisi Simbaa voinut odottaa vähän tämäntyyppinnen kannattajajoukko.

LKr07.jpg

Yksi, mikä minusta olisi ihan mahtavaa, olisi Leijonakuningas 2 vastaavalla tyylillä toteutettuna. Tätä silmällä pitäen olisi ylimääräinen ruutuaika (vaikka niistä hiiren ja kirahvin paskapalleron seikkailuista leikkaamalla) voitu käyttää pohjustaen kakkoselokuvaa ja kenties jopa ympätä mukaan, jos nyt ei Ziraa itseään, niin ainakin sellaisia naaraita, jotka vähän enemmän olisivat tukeneet Scarin hallintoa. Nykyisen version pohjalta on Leijonakuningas 2 vähän vaikea tehdä, mikä on aika sääli. Senshin ja Nalan kaltaisten katu-uskottavien naarashahmojen jälkeen palaisin halusta nähdä, millä tapaa oma ykkössuosikkini Disney-pahiksista eli Zira toteutettaisiin tämän version kakkososassa. Toisaalta... En panisi pahakseni myöskään erilaista kakkososaa, jossa Senshi hyeenoineen olisi mukana.

LKr03.jpg

Mikäli animaatiolla olisi vähän enemmän uskallettu revitellä vähemmän realistiseen suuntaan ja Vallan saan -kappale olisi alkuperäisen loistonsa veroinen, voisin itse sanoa jopa pitäväni tästä uudesta versiosta enemmän kuin alkuperäisestä. Nyt se jää vähän tällaiseksi "hienoa oli nähdä elokuvateatterissa, kiva, kun teitte tämän version" -tyyppiseksi, mutta kyllä luultavasti, jos kaveriporukan leffaillassa halutaan katsoa Leijonakuningas niin valitsen itse sen piirretyn version.

Omaan elämääni liittyvänä kivana yksityiskohtana pakko mainita, että kävin aikoinaan katsomassa alkuperäisen Leijonakuninkaan pikkutyttönä isäni kanssa elokuvateatterissa. Nyt jonkinlainen henkilökohtainen Circle of Life sulkeutuu, kun tuli tämä uusi versio katsottua oman miehen kanssa omaa poikaa odottaessa. Puutteistaan huolimatta Leijonakuningas on hieno, koskettava tarina ja kyllä molemmat versiot (ensin varmastikin piirretyn, tätä uutta versiota en pienemmille lapsille suosittele) tulen aikanaan omallekin lapselle varmasti näyttämään.

sunnuntai, 10. maaliskuu 2019

Käsitöitä ja uusi työhuone!

Alkuvuosi on ollut aika kiireinen töiden ja harrastusten parissa, joten blogien päivittäminen on jäänyt vähän väliin. Facebookin taidesivuni Raezlan Reviiri sen sijaan on kohtuullisen aktiivinen ja pidin siellä kerran jopa Live-lähetystä uudelta työhuoneeltani käsin.

2019_1.jpg

Kuvassa Rokka-koirani vieressään tämänhetkisen cossiprojektini häntä. Olemme tekemässä puolisoni kanssa paricossia OC-hahmoistani Tampere Kupliiseen ja tuosta on tosiaan valmistumassa oman hahmoni häntä. Kyseinen pariskunta edustaa kahta eri luonnonkansaa minun ja kaverini roolipelissä ja normaalisti nuo kansat ovat vihollisia keskenään, mutta moninaisten sattumusten kautta kaksikko sattui rakastumaan toisiinsa.

2019_3.jpg

Cossaamani hahmo on erään ylhäistöhienohelman palvelustyttö, jonka emäntä päätti pelastaa tämän vähän leijonamaisen herran välittömästä kuolemanvaarasta ja pisti sitten tätä kuollakseen pelkäävän palvelijansa hoitamaan tämän haavoja. Ollut ihan hauska projekti tätä cossia pikku hiljaa koostella, vielä pitäisi tuo sydänkoru jostain repäistä... 

Tuo leijonanhännän teko on myös oma projektinsa. Käytän siihen aiemmin cossejani varten tekemässäni demonihännässä hyväksi havaitsemaani pienoismalliratakiskoa, joka viuhuu kivan häntämäisesti. Sen päällystämisessä ja tupsun kiinnittämisessä on omat kikkailunsa. Tällä kertaa käytän ihan kangasta ja ompelen sen siihen päälle - missä onkin kivasti urakkaa.

2019_2.jpg

Tekeillä on myös korvia ja häntiä Hopeatähteen tulevalle taidekujapöydälleni. Yllä sateenkaaren väriset korvat. Hopeatähden korva- ja häntäpajahan sitten tulee käyttämään tätä minun kehittämääni korvakaavaa, joten sinne vaan tekemään, jos kiinnostaa itse oppia tekemään korvia! Paja ja koko tapahtuma on ilmainen - paitsi tietty, jos ostaa jotain taidekujalta tai yhdistys- tai myyntipöydiltä.

Olen viime aikoina aktivoitunut lisää myös Hopeanuoli-yhdistyksen puolella, siitä lisää Hopeisen Ginga-blogini puolella!

keskiviikko, 12. joulukuu 2018

Uusi Mowgli-elokuva

Tuli tässä katsottua Netflixistä uusi Mowgli-elokuva ja ajattelin kirjoitella vähän alkufiiliksiä elokuvasta. Artikkeli sisältää spoilereita.

Mowgli8.jpg

Näin alkuunsa on sanottava, etten ole lukenut tarinan kirjaversiota. Disney-leffan olen nähnyt muutaman kerran elämässäni, eikä se ole koskaan kuulunut suosikeihini Disneyn parissa monien hahmojen oudon toteutustavan ja yleisen ahdistavuutensa vuoksi. Harmittanut myös, miten pieneen osaan sudet ovat siinä jääneet. Sen sijaan eeppisempääkin eeppisempi on tarinan animetoteutus Jungle Book Shonen Mowgli, jota tuli pentuna katseltua VHS-kasetilta. Näinpä se toimii aikalailla vertailukohtana itselläni ns. "aitona ja alkuperäisenä", vaikka tiedostankin, että molemmat filmit vaan pohjautuvat samaan kirjaan.

Mowgli11.jpg

Tätä uutta elokuvaa katsoessani olin iloinen siitä, miten paljon Shonen Mowglista tuttua tarinan maailmassa oli. Tosin osa hahmoista, esimerkiksi Baloo ja Kaa, olivat varsin erilaisia ja susilla oli lauman johtaja Akelaa lukuunottamatta eri nimet. Mm. susi-isä, Vihaan, oli aikamoinen tossukka uudessa elokuvassa. Eniten animeversiotaan muistuttivat Akela, Bagheera, Shere Khan ja Tabaqui. Myös Mowgli itse tuntui persoonana hiukan erilaiselta, ehkä astetta häijymmältä ja vähän angstisemmalta kuin animen kiivas, mutta omalla tavallaan elämäniloinen tyyppi?

Mowgli6.jpg

Päällimmäiseksi jäi mieleen itselleni uusi hahmo Bhoot, albiinosusi, joka on laumassa syrjitty Mowglin tavoin. Hahmo toi tarinaan ihan omanlaistaan syvyyttä ja sen yhtäkkiä silmille lyöty kohtalo tuntui vähän tarpeettomalta shokeeraamiselta ikäänkuin latistaen pois kaiken sen toiveikkuuden, mitä hahmo eloisuudellaan toi pitkin tarinaa.

Harvemmin inisen sellaisista asioista kuin tarinankuljetus, mutta tässä elokuvassa se kyllä häiritsi. Mowglin kasvua kuvaavat kohdat olivat todella tiiviisti ja kiirehtien kuvattua hyppimistä tilanteesta toiseen välistä aika irrallisestikin. Olisin kaivannut enemmän fiilistelyä siitä, miten Mowgli kokee itsensä viidakon asukkina. Tämä osuus mentiin läpi todella kiirehtien. Sen sijaan ainoa, johon panostettiin tällä tavoin, oli puuduttavan pitkä kuvaus siitä, kun päähenkilö alkaa elellä omanlajistensa parissa. Sen osion olisi voinut esittää lyhyemminkin ja antaa eläinhahmoille lisää ruutuaikaa.

Mowgli9.jpg

Viidakkokirja-animen suosikkihahmoni Tabaqui-hyeena oli ilahduttavasti mukana. En muista nähneeni hahmoa missään muussa Viidakkokirjan versiossa. Tabaquilla oli kohtalaisen iso rooli pääpahiksen sidekickina ja myös syvällisempää roolia. Elokuvan ehkä paras kohtaus oli mielestäni, kun ihmisten nuotiossa kärähtänyttä häntäänsä jorpakossa jäähdyttelevä Tabaqui keskustelee Mowglin kanssa siitä, onko tämä susi vai ei. "Joskus uneksin olevani tiikeri. Mutta herään aina hyeenana." -repliikki jäi mieleen.

Mowgli12.jpg

Mowgli10.jpg

Eläinten toteutustapa animaation keinoin oli jännä siinä mielessä, etteivät ne olleet täysin realistisia, vaan muistuttivat tietyllä tapaa enempi piirroshahmoja kasvojen melko ihmismäisine ilmeineen. Jännä veto ja ehkä virkistävää vaihtelua, mutten ole ihan varma, tykkäsinkö tästä toteutuksesta lopultakaan. Myös realistisille eläimille saa animoitua ihan hyvät tunneskaalat ja jotenkin ne ovat kivemman näköisiä kuin nämä piirroshahmoja muistuttavat mutanttieläimet. Piirretyt ovat sitten asia erikseen.

Mowgli7.jpg

Kaa-käärme oli tässä paljon siistimmin toteutettu kuin animen tai Disney-leffan oudot sekopääkäärmeet. On myös välillä ollut vähän sekavaa, onko Kaa nyt sitten liittolainen vai ei. Disneyn versiossa hän yrittää syödä Mowglin, animessa taas on selkeästi tämän kaveri. Nyt hän oli tavallaan ikiaikainen ja tuon vastakkainasettelun yläpuolella, haluten loppupeleissä kaiketi suojella viidakkoa. Pidin siitä tyylikkäästä mystisyydestä, mikä elokuvan Kaahan oli liitetty.

Mowgli3.jpg

Akelasta oli selvästi yritetty tehdä susien eeppistä ja kunnioitusta herättävää johtajaa, mutta minusta siinä ei onnistuttu kovin hyvin. Akela, samoin kuin Shere Khan, olivat jotenkin ressukan oloisia, eivätkä herättäneet samanlaista kunnioituksen vibaa kuin vastaavat hahmot Shonen Mowglissa. Oli myös jotenkin karua katsottavaa, kun Akela tappoi aika ison määrän nuoria susia, jotka noudattivat lauman lakia haastaa saalistuksessa epäonnistunut johtaja. Tuntui vähän epätarkoituksenmukaiselta lauman selviytymisen kannalta. Muutenkin hahmon ratkaisut monessa kohtaa, esim. henkensä tulen avulla pelastaneen Mowglin ajaminen pois, tuntuivat hyvin epäjohdonmukaisilta.

Mowgli1.jpg

Noin yleensä tarinan opetukseksi tuntui muodostuvan "ole vahva kusipää, unohda positiivisuus, niin sitten selviät voittajana elämästä", mikä ei tunnu kovin hyvältä (joskin masentavan realistiselta) opetukselta. Tätä vaikutelmaa loivat mm. Mowglin epäoikeudenmukainen kohtelu Akelan, Baloon ja Bagheeran toimesta, sekä Bhootin kohtalo. En tiedä, ratkaisiko metsästäjälle ja Shere Khanille kostaminen lopultakaan asioita, kun ongelmat tuntuivat olevan myös hyvishahmojen omissa kyseenalaisissa toimintatavoissa. Vähän surulliselta tuntui katsoa, kun hahmot, joita olen tottunut ajattelemaan viisaina ja luotettavina aikuisina pikku Mowglin elämässä, käyttäytyivät tätä kohtaan epäjohdonmukaisesti ja kusipäisesti ja päähenkilö sitten varttui näiden oppien mukaisesti.

Mowgli4.jpg

Huolimatta pikku kritiikistä pidin elokuvaa koskettavana ja laadultaan ihan hyvänä. Suosittelen kyllä katsomaan, jos eläin- ja seikkailuelokuvat ovat mieleen.

Mowgli2.jpg

Elokuvan parasta antia olivat ilmeikäs ja monipuolinen hahmokaarti, tietynlainen nostalgia Viidakkokirja-animen parissa kasvaneelle ja tietynasteinen realistisuus mm. toimintakohtauksissa. Juonta ehkä kuljetettiin väärissä paikoissa turhan nopeasti ja hahmot reagoivat välillä asioihin ihan ihmeellisesti. Pidin tästä elokuvasta paljon enemmän kuin Disneyn versiosta.

Mowgli5.jpg